- Vuoden ensimmäisen kyselytunnin yhdistävä teema on hallituksen talouspolitiikka, liittyen niin luonnon ennallistamisen ja EU:n ennallistamisasetuksen kustannuksiin kuin ylipäänsä Suomen julkisen talouden velkaan.
- Kokoomus tivasi hallitukselta, miksi se ei ole pakollisten kriisikulujen, kuten puolustusmenojen kasvattamisen rinnalla karsinut muista vähemmän tärkeistä menoista.
- Pääministeri Marinin mukaan hallitus on käyttänyt rahaa kriisirahoituksen lisäksi arvovalintoihin, kuten lisämiljardin koulutukseen tai TKI-tukeen.
- Perussuomalaiset nosti esiin ilmastotoimien ja luonnon ennallistamisen kustannukset, joista jälkimmäisten on laskettu olevan 30 vuoden aikana 19 miljardia.
- Kristillisdemokraattien mukaan hallituksen maatalouspaketti on vaarassa tulla tiloille liian myöhään. Tällä viikolla hallitus päätti 120 miljoonan kustannustuista, joita tilat voivat hakea lannoitteiden ja sähkön hinnan nousua kompensoimaan.
Oppositio haastoi hallitusta metsäpolitiikasta ja Suomen velkaantumisesta
Kokoomus kertoi keskiviikkona jättävänsä välikysymyksen hallituksen talouspolitiikasta.
- Tulikukka Fresnes de
•
Tulikukka Fresnes de
Tuleeko hallituksen maataloustuki tiloille liian myöhään, kysyy KD
Hallitus sopi tällä viikolla noin 120 sadan miljoonan euron kustannustuesta maatiloille lannoitteisiin ja sähkölaskuihin.
Kansanedustaja Peter Östman (kd.) on huolestunut siitä, ehtiikö tuki maatiloille ajoissa, kun asiasta päätettiin vasta nyt. Alun perin neuvottelut piti käydä marraskuussa.
Maatalousministeri Kurvinen liennytti huolta sillä, että jo näkymä tuesta auttaa hänen mukaansa tiloja ennakoimaan ja suunnittelemaan toimintaansa, vaikka erikseen haettava tukiraha ei vielä tilille kilahtaisikaan.
Voit katsoa koko kyselutunnin alta:
Tulikukka Fresnes de
Kokoomuksen Valtonen: Milloin käännetään Suomen velkaantumisen suunta?
Kokoomus kysyy Suomen velkaantumisesta nykyhallituksen aikana. Hyvinvointivaltion rahoitus on vaarassa.
– Marinin hallituksen loppulasku on jopa 40 miljardia lisää velkaa, kansanedustaja Elina Valtonen sanoo.
Valtosen mukaan rahanmeno koronakriisiin ja Ukrainan tukemiseen puolustussodassa ovat oikeutettuja, mutta karsittavaakin olisi ollut.
– Miksi hallitus ei ole karsinut vähemmän tärkeitä menoja viime vuosien aikana vaan ottanut vuosi vuodelta lisää velkaa, Valtonen kysyy.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) ja Marin vastaavat, että velanotolle koronakriisissä ja Ukrainan tukemiseksi on ollut laaja tuki.
– Jos voisimme leikkiä mielikuvitusmaailmaa jossa näitä kriisejä ei olisi ollut, julkinen talous olisi odottamassa uutta hallitusta paremmassa kunnossa, Saarikko sanoi.
"Kehykset romutettu"
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ja kansanedustaja Matias Marttinen lisäävät, että Marinin hallitus on ensimmäinen hallitus, joka on rikkonut budjetin menokehyksen.
– Kehykset on moneen kertaan romutettu, ei ole tehty priorisointeja, velkaa on otettu liikaa, Orpo sanoi.
– Jos katsomme hieman historiaa taaksepäin, havaitsemme että velkaantumista on tapahtunut erityisesti kokoomusvetoisen hallituksen johdolla 2011 eteenpäin finanssikriisin jälkeen, Marin pallotti takaisin.
Marinin mukaan Suomen velkasuhde on kääntynyt laskusuuntaan, ja kriisien aikana Suomi on muihin maihin verrattuna ottanut maltillisesti velkaa.
Valtonen lisäsi, että kriiseistä huolimatta taloudenpidon ison kuvan tulisi olla johdonmukainen.
– Hyvänen aika, ihan kuin niitä kriisejä ei voisi olla tulevaisuudessakin, Valtonen jatkoi.
Marin luetteli, mihin hallitus on ohjannut rahaa arvovalintojen perusteella, niitä ovat esimerkiski TKI rahoitus ja lisämiljardi koulutukseen sekä pienituloisen ja eläkeläisten tuet.
– Seison näiden takana.
Tulikukka Fresnes de
Sirén: Entä hallituksen hiilinielutavoite?
Metsistä ja ennallistamisesta keskustelu kääntyy ilmastopolitiikkaan ja hallituksen hiilineutraaliustavoitteisiin.
Kokoomuksen Saara-Sofia Sirén kysyy, miten hallitus on omasta mielestään onnistunut tavoitteessaan hillinielujen kasvattamisessa osana 2035 hiilineutraaliustavoitetta.
– Kuten olemme lukeneet on käynyt itse asiassa päinvastoin.
Sirén viittaa tietoihin siitä että Suomen hiilinielut ovat viime vuosina pienentyneet.
– Millä tavalla hallitus kääntää suuntaa, että tavoite on mahdollista toteuttaa, hän kysyy.
Ilmasto- ja ympäristöministeri Maria Ohisalon (vihr.) mukaan hallitus tekee sen mikä on sen käsissä on. Hiilinielujen kehitys on pitkän ajan tulos ja nyt toimiin on ryhdytty.
– On hakattu liikaa metsiä, on hakattu metsiä liian nuorena. Hallitus on jo puuttunut tähän, Ohisalo vastasi.
– Jos olette hallitusvastuussa (ensi kaudella) jatkatteko tätä työtä, Ohisalo kysyy kokoomukselta.
Tulikukka Fresnes de
Perussuomalaiset kysyy metsistä ja EU:n ennallistamisasetuksen kustannuksista
Suurimman oppositioryhmän perussuomalaisten kansanedustaja Mika Niikko kysyy Suomen metsäpolitiikasta ja siitä, missä muodossa hallitus on hyväksymässä EU-komission ennallistamisasetusta.
Niikko ja kansanedustaja Ritva Elomaa (ps.) viittaavat Luonnonvarakeskuksen laskelmiin, joiden mukaan luonnon ennallistamisasetuksesta koituva lasku suomalaisille on veronmaksajille vuoteen 2050 mennessä jopa 19 miljardia.
– Aikooko hallitus varmistaa, että Suomella on vaalienkin jälkeen mahdollisuus torjua EU:n ehdotukset, Niikko haluaa tietää.
Niikko kysyy, kipataanko Suomesta miljardeja ulos.
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) ja pääministeri Sanna Marin (sd.) vastaavat olevansa samaa mieltä kysyjien kanssa siitä, että ennallistamisasetuksen kustannukset huolestuttavat ja sitä pitää säätää.
Mitään miljardeja ei kuitenkaan olla Kurvisen lähettämässä mihinkään.
– Luken selvitys on hälyttää luettavaa, eikä ennallistamisasetusta voi hyväksyä nykymuodossa.
– Mutta miljardeja emme EU:hun lähetä se on ihan selvä, Kurvinen vastasi.
– Ennallistamisasetuksessa on kyse siitä että käytämme rahaa kotimaassa luonnontilan parantamiseen, Marin jatkoi.
Tulikukka Fresnes de
Liuta ministereitä aitiossa, Savola ensi kertaa ministerinä
Kyselytunnille ovat ilmoittautuneet muun muassa pääministeri Sanna Marin (sd.), valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.), ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sekä opetusministeri Li Andersson (vas.) ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.).
Puolustusministeri Mikko Savola (kesk.) on tänään kyselytunnilla ensimmäistä kertaa uudessa roolissaan.
Kysetunnin johtaa varapuhemies Antti Rinne (sd.).