Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Karjalan kielen seuran vastuuhenkilöiden piina jatkuu – ministeriö perää takaisin valtiontukia ja konkurssipesä harkitsee vahingonkorvauksia

– Valitettavasti tämä on kestänyt arvioitua kauemmin, pahoittelee Karjalan kielen seuran konkurssipesän edustaja ratkaisujen viipymistä pesän mahdollisissa jatkotoimissa.

Karjalankielisen Muumi-kirjan sivu.
Julkaisutoiminta oli keskeinen toimintamuoto Karjalan Kielen Seurassa ja konkurssipesälle jäi mittava kirjavarasto. Kuva karjalankielisestä Muumi-kirjasta, joka julkaistiin vuonna 2013. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Karjalan Kielen Seuran vastuuhenkilöt tyytyvät päätökseen valtiontukien takaisinperinnästä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti marraskuussa periä kieliseuran luottamushenkilöiltä takaisin valtionavustuksia vuosilta 2017–2019. Korkoineen summa on 325 000 euroa. Päätöksestä ei tehty oikaisuvaatimusta.

Asia koskee vajaata kymmentä yhdistyksen luottamushenkilöä. Seuran puheenjohtajana toimi tuolloin ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo.

Ministeriön päätös takaisinperinnästä nosti yhdistyksen konkurssipesän velat yli puoleen miljoonaan euroon.

Nyt konkurssipesä harkitsee, vaatiiko se samoilta luottamushenkilöiltä tai osalta heistä vahingonkorvauksia seuralle eli tässä tapauksessa konkurssipesälle.

Konkurssipesä päättää talven aikana

Millaisista summista puhutaan, jos korvauksia vaaditaan?

– Lähtökohta on määrä, minkä ministeriö on laskenut väärin saaduksi, kertoo konkurssipesän julkisselvittäjä Aki Pietarinen Joensuusta.

Hän arvioi, että konkurssipesä päättää asiasta vielä kuluvan talven aikana.

Mahdolliset korvausvaateet voidaan ratkaista muuallakin kuin Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa.

– Jos vaatimuksia päädyttäisiin esittämään, toki sitten ensisijaisesti osapuolten kanssa neuvottelemalla, Pietarinen toteaa.

Karjalan Kielen Seura perustettiin Joensuussa vuonna 1995, toiminta päättyi konkurssiin 2020.

Nykyisin valtio tukee karjalan kielen elvyttämistä Itä-Suomen yliopiston kautta.