Koulutuksen rahoitus on saatava riittävälle tasolle, vaatii Opetusalan ammattijärjestö OAJ. Sen koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo listaa viisi asiaa, jotka pitäisi tehdä ensimmäisenä, kun alan rahoitus on kunnossa.
Ensimmäinen niistä on oppimisen tuki: erityisopetus ja tukiopetus on saatava toimiviksi.
– Asiaa on selvitetty tällä hallituskaudella. Se on saatava ehdottomasti kuntoon ensi hallituskaudella, Salo sanoo.
Toisena listalla tulee panostus varhaiskasvatukseen. Sen on oltava laadukasta, jotta lapsilla on kouluvalmiudet.
Kolmantena seikkana Salo nostaa esiin sen, että peruskoulussa opetuksen määrä on Suomessa kehittyneiden maiden alimpia.
– On varaa nostaa annettavan opetuksen määrää perusopetuksessa. Näin saadaan enemmän aikaa varmistaa, että jokaisella lapsella on perusosaaminen, Salo kuvailee.
Neljäntenä hän mainitsee toisen asteen oppilaitokset. Siellä tukea on vahvistettava, on oltava mahdollisuus tukiopetukseen ja erityisopetukseen.
– On kasvava joukko nuoria, joilla on heikko osaaminen, tähän on kiinnitettävä huomiota toisella asteella, Salo perustelee.
Viidentenä OAJ:n mukaan on lisättävä korkeakoulupaikkoja.
– On nuoria, jotka pärjäisivät korkeakoulussa, mutta he eivät ole saaneet opiskelupaikkaa. Opintopaikkoja pitäisi olla enemmän, Salo sanoo.
Tämä tarkoittaisi tietysti sitä, että rahoitusta olisi oltava enemmän, että pystytään järjestämään laadukasta korkeakoulutusta.
– Moni korkeakouluopiskelija on ahdistunut ja pulassa opintojensa kanssa. Rahoitusta on lisättävä, jotta opetusta saadaan lisää, ettei kyse ole itseopiskelusta, Salo huomauttaa.
Suomi pahnanpohjimmainen Pohjoismaista
Eilen uutisoitiin, että opetus- ja kulttuuriministeriön sivistyskatsauksen mukaan koulutustaso ja oppimistulokset ovat Suomessa jo pitkään hiipuneet.
Pohjoismaista Suomi panee vähiten rahaa koulutukseen, mitattiinpa asiaa euroina tai osuutena bruttokansantuotteesta, OAJ:sta muistutetaan. Vajeen umpeen kurominen ei ole mahdollista yhdessä budjetissa.
– Pitkäaikainen suunnitelma on oltava, esimerkiksi, miten rahoituksesta saadaan kestävää seuraavan 10 vuoden aikana, Salo kysyy.
Suurimmaksi ongelmaksi Salo näkee sen, ettei Suomessa ole riittävää kriisitietoisuutta siitä, mikä on koulutuksemme tila.
– Meillä on osin virheellistä omahyväisyyttä siitä, miten hyvin meillä menee sivistyksen, kasvatuksen ja koulutuksen näkökulmasta, hän sanoo.
”Taso on näivettynyt vuosikymmeniä”
OAJ:ssa tuoretta sivistyskatsausta pidetään äärimmäisen tärkeänä: jotta voidaan tehdä päätöksiä, on oltava tietoa. Täysin uutta tietoa katsauksessa ei tullut, sillä se on koottu jo olemassa olevista tiedoista.
– Katsaus kuvaa hyvin dramaattisen tilanteen, joka meillä on suomalaisessa koulutuksessa. Romahdus kuulostaa äkilliseltä, siitä ei ole kyse, vaan siitä, että osaamis- ja koulutustaso on 1990-luvulta lähtien näivettynyt, Salo kertoo.
Hallitus toisensa perään korostaa, että Suomi pärjää vain osaamisella.
– Mutta teot eivät kulje yksiin tämän kanssa. 1990-luvulta lähtien on leikattu kaikesta koulutuksesta, korostetusti yleissivistävästä, Salo muistuttaa.
”Ongelmat sysätään koulujen ratkottaviksi”
Opettajat ovat tuoneet esille huolensa siitä, yritetäänkö koulussa tehdä liikaa asioita.
– Vaikuttaa siltä, että olipa meillä mikä tahansa ongelma, se sysätään koulujen ratkaistavaksi. Opetussuunnitelmissa ovat kaikki asiat maan ja taivaan väliltä. Opettajat sanovat, että asioita joudutaan koulussa juoksemaan läpi. Perusosaaminen jää sivuun.
Nyt on entistä enemmän lapsia ja nuoria, jotka tarvitsevat koulunkäyntiin vahvaa tukea.
– Vaikka meillä olisi se rahoitus, joka oli ennen 1990-luvun leikkauksia, riittäisikö sekään nyt? Haasteet ovat suuria nykymaailmassa, Salo muistuttaa.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin 14.1. klo 23:een asti.
Lue myös: