Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Kirjeenvaihtajan analyysi: Saksan Scholz pelkää Leopardien lähettämistä Ukrainaan, mutta paine kasvaa nyt myös omien joukossa

Ukraina uskoo, että Saksa jahkailee Leopard-päätöksen kanssa vain sanoakseen lopulta kyllä. Kaava on tuttu jo Saksan aiemman aseavun osalta.

Yle pääsi paljon puhutun Leopard 2 -panssarivaunun kyytiin Parolannummen Panssariprikaatissa.
Suvi TurtiainenEurooppa-kirjeenvaihtaja

BERLIINI Paine liittokansleri Olaf Scholzia kohtaan lähettää Leopard 2 -taistelupanssarivaunuja Ukrainaan kasvaa nyt myös kotimaassa Saksassa. Käänne voi olla ratkaiseva.

Varaliittokansleri, vihreiden Robert Habeck sanoi torstaina, ettei Saksan pitäisi olla esteenä, jos muut Euroopan maat haluavat lähettää saksalaisvalmisteisia Leopardeja Ukrainaa.

Scholzin sosiaalidemokraattien toinen hallituskumppani on liberaalipuolue FDP. Myös sen riveistä tulee painetta Leopardien sallimiseksi.

Puola sanoi aiemmin tällä viikolla olevansa valmis lähettämään Leopardeja Ukrainaan.

Asevientisopimusten takia Leopardien viennille tarvitaan valmistajamaa Saksan suostumus. Suomen puolustusministeri Mikko Savola tviittasi tänään, että Saksan rooli on keskeinen Leopard-päätöksessä myös korvaavan kaluston osalta.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi torstaina STT:n haastattelussa, että Suomi voisi olla mukana, jos yhteiseurooppalainen linjaus taistelupanssareiden luovuttamisesta Ukrainalle syntyy. Niinistön mukaan Suomen anti ei kuitenkaan voi olla suuri. Suomi ei ole vielä Natossa, ja Suomella on välitön raja Venäjään.

Saksan liittokansleri Scholz on varonut taistelupanssarivaunujen lähettämistä Ukrainaan. Hänen arvioidaan pelkäävään konfliktin laajenemista Venäjän ja Naton väliseksi.

Jo kuukausien ajan Saksassa on arvuuteltu, miksi Scholz vetää rajan juuri Leopard-panssarivaunuihin. Alkuvuodesta Saksa päätti linjassa Yhdysvaltain kanssa lähettää Marder-rynnäkköpanssarivaunuja Ukrainaan.

Presidentti Niinistö arveli STT:n haastattelussa, että siihen on varmasti omat syynsä miksi Saksa ja Yhdysvallat eivät vielä tässä linjauksessa päättäneet Leopardien luovutuksesta Ukrainaan.

Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba valitsi sanansa vähemmän diplomaattisesti. Hän uskoo, että kyse on jälleen kerran Saksan jahkailusta aseavun kanssa.

Kuleban mukaan Saksan vaikeili samalla tavalla muun muassa haupitsien ja IRIS-T-ilmatorjunnan kanssa, mutta päätyi antamaan ne lopulta Ukrainalle. Kuleba uskoo saman tapahtuvan Leopardien osalta.

– Kaava on aina sama: ensin he sanovat ei ja puolustavat voimakkaasti tätä päätöstä, mutta lopulta sanovat kyllä. Yritämme edelleen ymmärtää, miksi Saksan hallitus toimii näin, Kuleba sanoi saksalaiskanavalle.

Päätöksiä voi tulla ensi viikolla, kun Ukrainaa tukevat maat kokoontuvat Yhdysvaltain johdolla Ramstein-tukikohtaan Saksassa keskustelemaan lisäavusta.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 14.1. kello 23:een asti.