KIIRUNA Ruotsin EU-puheenjohtajuuskauden muodollisuuksiin kuuluva komissaarien vierailu sai lisänostetta, kun Ruotsin valtion omistama kaivosyhtiö LKAB tiedotti merkittävästä maametallilöydöstä Kiirunassa.
Esiintymän olemassaolo on ollut tiedossa jo aiemmin, mutta tarkempien tietojen julkistaminen ajoitettiin EU-johdon vierailun yhteyteen.
Viesti Euroopalle on selvä: perinteisen kaivosteollisuuden ohella Ruotsi haluaa tarjota fossiilivapaita kaivostuotteita ja korkeaan teknologiaan kuten sähköauton akkuihin tarvittavia metalleja.
Maametalleille on huutava pula ympäri maailman: uutinen Kiirunan löydöksestä huomioitiin siksi laajalti kansainvälisesti. Kiirunassa vierailleen energia- ja kauppaministeri Ebba Buschin mukaan löydös on avainasemassa EU:n vihreän siirtymän kannalta.
Löydösten hyödyntäminen on toki vuosien työn ja suunnittelun takana. Keskiössä on kysymys siitä, onko maametallien hyödyntäminen taloudellisesti kannattavaa.
LKAB:n toimitusjohtaja toivoi EU:lta vetoapua löydösten hyödyntämiseen, kun komissio tuo harvinaisiin mineraaleihin liittyvän esityksensä myöhemmin keväällä.
Puheenjohtajamaa Ruotsi katsoo sekä maan uumeniin että ylös taivaisiin. Komission vierailun yhteydessä vihittiin käyttöön Kiirunan erämaassa sijaitsevan Esrange-avaruuskeskuksen uusi laukaisualusta.
Vuodesta 1966 toimineelta asemalta on laukaistu satoja alikiertoradan raketteja. Uuden alustan on tarkoitus viedä kaupallisia satelliitteja maata kiertävälle radalle.
Saavutus olisi historiallinen: EU:n alueelta Euroopasta ei ole toistaiseksi laukaistu satelliittia maata kiertävälle radalle.
Avaruusasemaa pyörittävän Swedish Space Corporation -yhtiön hallituksen puheenjohtaja Anna Kinberg Batra korosti, että Euroopan on huolehdittava pääsystään avaruuteen globaaliin epävakauden vallitessa.
Ruotsin ensimmäisenä astronauttina mainetta niittänyt Christer Fuglesang korosti Ylelle avaruusaseman merkitystä avaruusteknologian pariin hakeutuville uuden sukupolven osaajille. Fuglesangin mukaan asemalta olisi myös mahdollista lähettää ihmisiä avaruuteen.
Jos tahtoa löytyy, avaruusturismin voisi Fuglesangin mukaan potkaista käyntiin kolmessa vuodessa.
Juhlavien alkutahtien jälkeen Ruotsin puheenjohtajuudella on edessään arkinen puurtaminen EU-lainsäädännön parissa. Ratkaisua haetaan muun muassa EU:n ja Yhdysvaltain välejä hiertävään kiistaan vihreän teknologian valtiontuista.
Ruotsin tuore oikeistohallitus joutuu myös sovittelemaan jäsenmaiden kantoja energiapolitiikkaan ja EU:n kunnianhimoiseen ilmastopakettiin.
Ruotsidemokraattien pääsy vallan kamareihin ei ole jäänyt vaille huomiota. Brysselissä onkin kysytty, voiko laitaoikeiston ottaminen hallituksen tukipuolueeksi vaikuttaa esimerkiksi EU:n maahanmuuttopolitiikan uudistuksiin.
Hallituslähteet vakuuttavat, että maahanmuuton kokonaisuudistusta tullaan edistämään Ruotsin kaudella. Ratkaisevat päätökset vaikeassa maahamuuttopaketissa siirtynevät muutenkin ensi vuoteen.
Ukrainan tukemisen suhteen EU:ssa vallitsee puolestaan laaja yhteisymmärrys.
Ulkoministeri Tobias Billström vakuutti Brysselin kirjeenvaihtajille pitämässään tiedotustilaisuudessa, että Ruotsi on valmis ajamaan uusia Venäjän-vastaisia pakotteita ja lisäämään kahdenvälistä aseapua Ukrainalle.
Hallituksella on Ukraina-linjalleen kansalaisten tuki. Tuoreen Eurobarometrin mukaan lähes kaikki ruotsalaiset ovat tyytyväisiä EU:n Ukrainalle kohdistamiin tukitoimiin.
Korjaus 13.1.2023 kello 17.51: Artikkeliin on täsmennetty, että satelliitteja laukaistaisiin ensimmäisen kerran EU-alueelta Euroopasta.