Lappeenrannassa LUT-yliopiston kampuskahvilassa on kansainvälinen tunnelma. Kielet sekoittuvat toisiinsa, kun opiskelijat vaihtavat kuulumisiaan.
Samanlainen tilanne on muillakin kampuksilla, sillä kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrä Suomen korkeakouluissa on kasvanut tuhansilla muutamassa vuodessa.
Kehitys on toivottua, sillä Suomi haluaa kasvattaa kansainvälisten opiskelijoiden määrää. Eduskunnan hyväksymässä koulutuspoliittisessa selonteossa on asetettu tavoitteeksi, että korkeakoulujen uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä kolminkertaistuisi vuoteen 2030 mennessä.
Lisäksi pyrkimyksenä on, että valtaosa ulkomaalaisista opiskelijoista työllistyisi ja jäisi valmistuttuaan Suomeen. Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulutuksesta vastaavan ylijohtajan Atte Jääskeläisen mukaan tällä hetkellä kansainvälisistä opiskelijoista työllistyy Suomeen noin puolet.
– Tavoitteena on, että kolme neljästä jäisi. Se vaatii Suomen työmarkkinoilta aikamoista muuttumista siinä, että yhä useammin ollaan valmiita ottamaan töihin esimerkiksi henkilö, joka ei osaa täydellistä suomea, Jääskeläinen sanoo.
Opiskelijat tyytyväisiä
29-vuotias ecuadorilainen Santiago Maldonado opiskelee toista vuotta LUT-yliopistossa Lappeenrannassa. Hän päätyi opiskelemaan kauas kotimaastaan, koska LUT-yliopistossa oli tarjolla ainoa hänen toiveitaan vastaava koulutusohjelma. Maldonado opiskelee tuotantotalouden maisteriohjelmassa, jossa yhdistyvät teknologinen osaaminen ja johtamistaidot.
– Vastaavaa koulutusohjelmaa ei ollut tarjolla missään muussa yliopistossa maailmassa. Se oli suurin syyni valita LUT-yliopisto, Maldonado kertoo.
Maldonadon suunnitelmana on työskennellä Suomessa vielä muutama vuosi, ja palata sitten Ecuadoriin.
– Haluan parantaa tilannetta kotimaassani kaikella sillä tiedolla, jota opin täällä. Olen rakentanut itselleni verkostoa Suomessa, ja myöhemmin voisin palata tänne, Maldonado sanoo.
25-vuotias saksalainen Eszter Karpuz opiskelee diplomi-insinööriksi englanninkielisessä kemiantekniikan maisteriohjelmassa. Karpuz haki yliopistoon Lappeenrantaan, koska hän halusi viettää opiskelijaelämää kampuksen lähellä asuen. LUT-yliopisto sijaitsee Lappeenrannan Skinnarilassa, jossa on opiskelija-asuntojen keskittymä.
– Täällä opiskelu on ollut juuri sellaista kuin kuvittelin. Oli ehdottomasti oikea ratkaisu tulla tänne, Karpuz sanoo.
Karpuzin mielestä LUTissa opiskelussa parasta on yhteistyö eri tiedekuntien kesken.
– Täällä todella oppii työskentelemään erilaisten ihmisten kanssa, kuten myös kansainvälisyyttä ja eri kulttuureita. Mielestäni se auttaa tulemaan hyväksi insinööriksi. En usko, että saisin vastaavaa kokemusta Saksassa, Karpuz sanoo.
Lukukausimaksut kannustaneet kouluja kehittymään
Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden määrä on kasvanut käsi kädessä englanninkielisten koulutusohjelmien määrän kanssa.
Erityisesti on kasvanut EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden osuus. Lappeenrannassa ja Lahdessa toimivan LUT-yliopiston vararehtorin Jaana Sandströmin mukaan kasvu johtuu ennen kaikkea siitä, että vuodesta 2017 lähtien korkeakoulut ovat saaneet kerätä lukukausimaksuja EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Alueen sisäpuolelta tuleville korkeakouluopinnot ovat maksuttomia.
– Muutoksen myötä yliopistot halusivat kehittää englanninkielistä tarjontaansa, Sandström kertoo.
Eniten LUT-yliopistoon tulee ulkomaalaisia opiskelijoita Kiinasta, Venäjältä, Bangladeshista, Iranista, Intiasta, Pakistanista, Keniasta ja Nepalista.
– Englanninkieliset tutkinto-ohjelmat ovat ehdottomasti tärkeitä isänmaallemme. Meillä on työvoimapula ja ikäluokat pienenevät, joten meidän tulee hankkia opiskelijoita ja osaajia muualtakin kuin kotimaasta ja Euroopasta. Samalla pystytään tuomaan kansainvälisyyttä myös kotimaisille opiskelijoille ja muille alueen ihmisille, Sandström sanoo.
Aiheesta enemmän
Venäläiset hakevat nyt innokkaasti opiskelemaan Suomeen, ja harva haluaa enää palata Venäjälle