Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Venäjä moukaroi Ukrainaa tuhovoimaisilla mutta epätarkoilla ohjuksilla siviiliuhreista välittämättä

Venäjän isku Dniproon neuvostoaikaisella Kh-22 -ohjuksella vaati kymmeniä siviiliuhreja. Ukrainan ilmavoimat kertoo, ettei Ukrainalla ole kykyä torjua tämänkaltaisia ohjuksia.

Venäjä on ampunut Kh-22 -ohjuksia siviilikohteisiin aiemminkin, esimerkiksi 27.6. Krementšukissa ja 1.7. Serhiivkassa.

Venäläinen ohjusruletti tuotti lauantaina ainakin 40 siviiliuhria, Ukrainan pelastuspalvelu kertoo.

Lisäksi ainakin 75 ihmistä on saanut vammoja. Pelastuspalveluiden mukaan 46 ihmistä voi yhä olla osuman ottaneen kerrostalon raunioissa.

Ukrainalainen verkkomedia Kyiv Independent uutisoi, että Venäjän ohjusisku tuhosi täysin 72 asuntoa ja vaurioitti 230 asuntoa. Rakennuksissa asui uutistoimisto AP:n mukaan noin 1 700 ihmistä.

Ukrainan ilmavoimien mukaan tuhoa kylvi Kh-22 -risteilyohjus. llmavoimat kertoo, ettei Ukrainalla ole kykyä torjua tällaisia ohjuksia.

– Kh-22 kulkee yli nelinkertaisella äänennopeudella. Sen vuoksi niitä on äärimmäisen vaikeaa ampua alas, eikä Ukrainalla ole tähän vaadittavia ilmatorjuntajärjestelmiä, puolustusjärjestelmien opettaja Rein Pella Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulusta sanoo.

Ukrainan ilmavoimien mukaan Venäjä on laukaissut Ukrainaan sodan aikana ainakin 210 Kh-22 -ohjusta, joista yhtäkään ei ole sen mukaan saatu ammuttua alas.

Samoja ohjuksia on käytetty myös useissa muissa huomattavia siviiliuhreja vaatineissa iskuissa. Esimerkiksi 27. kesäkuuta kaksi Kh-22 -ohjusta osui Krementšukissa sijaitsevaan ostoskeskukseen tappaen ainakin 20 ihmistä. Pari päivää tämän jälkeen Venäjä surmasi samalla aseella ainakin 21 siviiliä Serhiivkassa.

Epätarkkuus lisää tuhoa

Pella ei usko, että Venäjän tavoitteena oli välttämättä iskeä lauantaina juuri kerrostaloon. Kohteena todennäköisesti oli infrastruktuuri, kuten muillakin iskuilla samana päivänä. Venäjä itse on kiistänyt kerrostaloiskun.

– Kh-22 on hyvin vanha neuvostoaikainen ohjus. Se on hirvittävän epätarkka, Pella sanoo.

Venäjän ohjusrepertuaari on alkanut huveta lähes vuoden kestäneen hyökkäyssodan aikana. Tämän vuoksi Venäjä turvautuu vanhempaan kalustoon.

Alun perin meritorjuntaohjukseksi suunniteltu Kh-22 iskee maakohteisiin Pellan mukaan joidenkin satojen metrien tarkkuudella. Suurella taistelukärjellä varustettu ohjus on kuitenkin osuessaan hyvin tuhovoimainen.

– Venäjä ei välitä siitä, jos se osuu siviilikohteisiin, Pella sanoo.

– Venäjän näkökulmasta silläkin on vaikutusta, jos ukrainalaiset joutuvat elämään pelossa.

Ukraina kaipaa parempaa ilmapuolustusta

Ukraina on jo pitkään vaatinut länneltä tehokkaampia ilmapuolustusjärjestelmiä. Yhdysvallat lupasi joulukuussa toimittaa maalle edistyneen Patriot-ilmatorjuntajärjestelmän, mutta sen käyttöönotto vie esimerkiksi sotilaiden kouluttamisen vuoksi vielä kuukausia.

Tällä hetkellä Ukrainan ilmapuolustus nojaa Pellan mukaan pääosin neuvostoaikaisiin s300-ilmatorjuntaohjuksiin. Akuutti ongelma asiantuntijan mukaan on se, että Ukrainan ammukset uhkaavat käydä vähiin.

– Ukraina tarvitsee uusia länsimaisia ilmatorjuntajärjestelmiä, mutta ilmatorjuntaohjusten saaminen on juuri nyt kaikkein tärkeintä.

Patriot-ilmatorjuntajärjestelmä kykenee torjumaan esimerkiksi juuri Kh-22 -risteilyohjuksia, mutta Ukrainalle on luvattu vasta yksi ohjuspatteri.

– Yksi Patriot ei tule vielä muuttamaan tilannetta olennaisesti. Hyvä puoli on se, että nyt kun Ukrainan sotilaat saavat koulutusta Patriotin käyttöön, heidän olisi helpompi vastaanottaa lisää ohjuspattereita tulevaisuudessa.