Suomen pitkään vakaana ja suhteellisen ennakoitavana pysynyt sotilaallinen toimintaympäristö on muuttunut perusteellisesti Venäjän hyökkäyssodan seurauksena.
Näin todetaan tänään torstaina julkistetussa Suomen sotilastiedustelun katsauksessa.
Raportti on järjestyksessään toinen julkinen katsaus sotilastiedustelusta.
– Nyt eletään huomattavasti vakavammassa tilanteessa Euroopassa ja Suomessa kuin edellisen raportin julkaisuaikaan keväällä 2021, sanoo pääesikunnan tiedustelupäällikkö Juha Vauhkonen.
Suomelle sotilasstrategisesti merkittävän Itämeren alueen sotilaallista toimintaa kuvataan aktiiviseksi maalla, merellä ja ilmassa, kun alueen valtiot ovat järjestäneet sotaharjoituksia.
Lähialueen asevoimien ja Itämeren turvallisuusympäristön tilanteen seuranta on katsauksen mukaan kriittistä Suomen kansalliselle turvallisuudelle.
– Droonihavaintoja on tehty kattavasti ympäri maata ja niitä on ollut myös varuskuntien alueella, Vauhkonen sanoo.
Merkittävimmiksi tapahtumiksi, jotka ovat vaikuttaneet Itämeren tilanteeseen, mainitaan Venäjän hyökkäyssodasta seuranneet Suomen ja Ruotsin päätökset hakea Naton jäsenyyttä sekä Tanskan kansanäänestyksen jälkeen syntynyt päätös liittyä EU:n puolustuspoliittiseen yhteistyöhön.
– Suomen sijainti häikäilemättömällä voimapolitiikalla intressejään edistävän Venäjän naapurina korostaa tarvetta Puolustusvoimien jatkuvalle tilannetietoisuudelle, tiedusteluanalyysille ja toimintaympäristön seurannalle, katsauksessa sanotaan.
Venäjän tappiot merkittäviä
Venäjän suorituskyvystä raportissa todetaan, että Venäjän asevoimat on kärsinyt hyökkäyssodassa merkittäviä menetyksiä kaatuneina, haavoittuneina ja kalustotappioina.
Myös Suomen lähialueelle pysyvästi sijoitetut Venäjän asevoimien joukko-osastot ovat katsauksen mukaan osallistuneet Ukrainan sotaan ja kärsineet raskaita tappioita.
Katsauksessa arvioidaan, että Ukrainan sota vaikuttaa Venäjän kansainväliseen toimintaan vuosia eteenpäin ja Venäjä tulee todennäköisesti uudelleenohjaamaan globaaleja valtapyrkimyksiään ainakin tämän vuosikymmenen ajan.
Venäjän arvioidaan pyrkivän korvaamaan menettämäänsä vaikutusvaltaa toisaalla, kuten Afrikassa.
Lähi-itä mainitaan keskeisenä myös Euroopan turvallisuudelle.
Muutokset voivat olla kuitenkin nopeita ja yllättäviä. Katsauksessa todetaan, että Talibanin valtaannousun nopeus yllätti kaikki arviot.
– Siitä huolimatta, että kansainvälinen yhteisö kokonaisuudessaan ja tiedusteluyhteisö sen osana seurasivat tarkasti Afganistanin tilannetta liki kahden vuosikymmenen ajan, tuli lännen tukeman Afganistanin hallinnon äkillinen romahdus yllätyksenä, katsauksessa sanotaan.
Sotilastiedustelulakiin toivotaan tarkennuksia
Sotilastiedustelulle mennyt vuosi on ollut katsauksen mukaan erittäin kiireinen.
Tiedustelumenetelmiä koskevat sotilastiedusteluviranomaisen ja käräjäoikeuden päätökset ovat lisääntyneet noin 114 prosenttia vuodesta 2021 vuoteen 2022. Vuodesta 2020 vuoteen 2021 ne kasvoivat 17 prosenttia.
– Määrät kuvaavat tiedustelun kasvanutta tarvetta, Vauhkonen sanoo.
Vieraat valtiot kohdistivat Suomen maanpuolustukseen suunnitelmallista tiedustelua.
Katsauksen mukaan ulkovaltojen tiedustelu kohdistui muun muassa puolustus- ja turvallisuuspoliittiseen päätöksentekoon, keskeiseen infrastruktuuriin, Puolustusvoimien toimintaan ja käynnissä oleviin suorituskykyhankkeisiin.
– Kiinnostus kohdistui myös siihen, millainen Naton jäsenmaa Suomesta on tulossa, Vauhkonen sanoo.
Tietoja on pyritty hankkimaan varsinkin tulevista ja julkaisemattomista ratkaisuista sekä tiedoista, joita ei ole saatavilla julkisesti. Katsauksessa kerrotaan ulkomaisten tiedustelupalveluiden hyödyntäneen esimerkiksi henkilötiedustelua.
Sotilastiedustelussa keskeinen haaste on katsauksen mukaan informaation valtava määrä ja tiedonkeräyksen kohdentaminen oleelliseen viestintäverkon osaan.
Puolustusvoimien sotilastiedustelu katsoo, että sotilastiedustelulakia pitäisi tarkentaa, jotta tiedustelua pystytään kohdentamaan tarkemmin kuin osiin viestintäverkkoja.
– Me emme pysty käyttämään saamiamme havaintoja muuhun kuin uusien verkonosien arviointiin. Sieltä tulee kuitenkin paljon muutakin tietoa, esimerkiksi sotilastiedustelukohteiden käyttämien laitteiden teknisiä tietoja, Vauhkonen sanoo.
Toiveena olisi mahdollisuus myös niiden hyödyntämiseen. Tämä auttaisi Vauhkosen mukaan tietoliikennetiedustelun parempaa kohdentamista sotilastiedustelun kohteisiin.
Puolustusvoimien sotilastiedustelu katsoo, että muuttuneen ulko-ja turvallisuuspoliittisen tilanteen takia tulisi arvioida uudelleen puolustushaarojen mahdollisuus kansainväliseen tiedusteluyhteistyöhön ja ne saisivat siten itsenäisemmän roolin yhteistyössä.
Tällä hetkellä sotilastiedustelu voi osallistua yhteistyöhön tiedustelupäällikön päätöksellä lain asettamin edellytyksin.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin 20. tammikuuta kello 23:een saakka.