Kun kysyn särkien kalastuksesta, kalastaja Arto Tuomainen huokaa ensin syvään. Vaikka lahnan ja särjen kalastamisesta olisi hyötyä niin kuluttajalle kuin ympäristöllekin, aivan yksinkertaista se ei ole.
– No ensinnäkin se kalan koko on monesti haaste. Kaikissa järvissä ei särki kasva niin suureksi, että sitä kannattaisi pyytää.
Tuomainen tietää mistä puhuu ja on itsekin yrittänyt pyytää särkeä kevätpyyntinä.
– Kevään kelit vaikuttavat saaliin määrään hyvin paljon, jos on kylmä kevät, niin kalaa ei tule niin paljon että pyynti kannattaisi.
Hoito- ja hyötykalastuksen yhdistämistä on tutkittu ja kokeiltu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun hankkeena Etelä-Savossa.
Hankkeen projektipäällikkö Antti Kinnunen myöntää, että särkikalojen osalta pyynnin sesonkiluonteisuus on ongelma.
– Esimerkiksi lahnaa voidaan pyytää noin 4–5 kuukautta vuodessa eli aikaikkuna, jossa sitä pystytään hankkimaan on lyhyt ja sen pitäisi ajoittua kylmän veden aikaan, jotta se laatu pystyttäisiin varmistamaan.
Toinen selvä pullonkaula särkikalojen pyynnille ja käytölle on hinta.
– Kalastajat saavat muikusta ja kuhasta enemmän rahaa kuin särjestä tai lahnasta, Kinnunen toteaa.
Kun hinta on pieni, kaloja pitäisi pyytää paljon jotta kalastaminen kannattaisi.
Suomalaista kalamarkkinaa hallitsee suvereenisti Norjan lohi. Luonnonvarakeskus Luken kalankäyttötilastojen mukaan suomalaisten kalankäytöstä kasvatettua kalaa on selvä valtaosa ja tuontikalasta suurin osa on juuri kasvatettua norjalaista lohta.
Tuotettuna ja kasvatettuna kala on kuitenkin ympäristökuormitukseltaan luonnonkalaa huonompi valinta.
Ympäristökuormitus ei tätä nykyä juuri näy kalan hinnassa.Tätä mieltä on eettisiä kuluttajavalintoja ja kestävää ruokajärjestelmää tutkiva yliopistotutkija Teea Kortetmäki Jyväskylän yliopistosta.
Kortetmäki uskoo, että tästä huolimatta ympäristötietoisuus ohjaa yhä selvemmin kuluttajien valintoja myös kalan suhteen. Toinen valintoihin vaikuttava asia on ruuan hinta.
Ruuan kallistuminen panee kotitaloudet miettimään, mihin rahat riittävät. Tämä saattaa jakaa kuluttajat kahteen ryhmään.
– Meillä on hyvätuloisten kuluttajien joukko, jolle ympäristöarvot on hyvin tärkeitä. Heille ei tuota jatkossakaan vaikeuksia ostaa järvikalaa. Sitten on myös heitä, jotka joutuvat miettimään rahan riittävyyttä, Kortetmäki sanoo.
Asia ei ole kuitenkaan aivan näin yksinkertainen, koska kuluttajatutkimukset kertovat myös pienituloisten talouksien ympäristöystävällisistä valinnoista.
Tuoreen ja jäähdytetyn kalan hintaa vähittäiskaupassa määrittää juuri eniten myydyn ja kulutetun kasvatetun lohen hinta. Se on kohonnut viimeisen vuoden aikana tuntuvasti eli Ylen tuoreimmassa hintavertailussa 26, 4 %.
Kalliimpikin lohen kilohinta on kuitenkin Kortetmäen mukaan ympäristön kannalta liian halpa. Jos ympäristökuormitus lisättäisiin kalan kilohintaan, tilanne olisi kokonaan toinen.
– Suomalainen vastuullisesti pyydetty järvikala olisi edullisempaa kuin se Norjan lohi, koska lohi kasvatetaan rehulla ja osa rehusta on tuontisoijaa.
Suomalaisen järvikalan ruokavalio on sen sijaan vesistön hoitoa edistävää.
– Suomalainen järvikala kasvaa järviä rehevöittäneillä aineilla ja silloin kalaa käyttämällä parannetaan myös vesistöjen kuntoa.
Valveutuneiden kuluttajien lisäksi tarvittaisiin tutkijan mukaan myös julkisen sektorin tukea järvikalalle.
– Tarvitsemme ilman muuta julkisten hankintojen ja poliittisen ohjauksen eli hintaan vaikuttavien tekijöiden muutosta. Järvikalan pyytämiseen liittyvä vesistötyö pitää saada näkyväksi.
Korpilahdella Komppa-Seppälän tilalla valmistetaan viime vuoden lopulla Suomen vastuullisimmaksi tuotteeksi valittua Järki Särki -säilykettä.
Tämän vuoden alussa tilalla vetovastuun otti sukupolvenvaihdoksessa Vertti Seppälä. Hän uskoo vahvasti särkituotteen tulevaisuuteen ja siihen, että kuluttajien tietoisuus valinnoistaan antaa myös jatkossa nostetta.
– Kulutuksen trendit osuvat niin hyvin meidän tuotteisiin. Kala, kotimaisuus ja ympäristöystävällisyys kiinnostavat ihmisiä.
Seppälän sukupolven nuoret ovat kuluttajina erityisen kiinnostuneita ruuan ympäristövaikutuksista. Heille särki ei siis missään tapauksessa ole ”kissankala” tai ”roskakala”.
– Uskon että suomalaiset oppivat järvikalan käytön uudelleen ja sen jälkeen sen suosio vain kasvaa.
Voit keskustella aiheesta 22.1. klo 23.00 saakka.