Kansanedustajat tivasivat jälleen ministereiltä vastauksia mieltä painaviin asioihin eduskunnan kyselytunnilla.
Perussuomalaisia huoletti suomalaisen peruskoulun oppimistulosten romahtaminen. Suomi oli pitkään tunnettu erinomaisista Pisa-tuloksistaan, mutta ne ovat laskeneet jo vuodesta 2006.
– Miten suomalaisten lasten ja nuorten koulumenestys turvataan? Sakari Puisto (ps.) halusi tietää.
Myös opetusministeri Li Andersson (vas.) on huolestunut tilanteesta. Anderssonin mukaan kyse on pidempiaikaisesta kehityksestä, joka on ollut käynnissä jo 2000-luvun alusta lähtien.
– Tämän takia hallitus on tehnyt koulutuksen kunnianpalautuksen ja vahvistanut koulutuksen resursseja kaikilla asteilla.
Andersson sanoo, että suurin muutos aiempaan on se, että lasten perhetausta vaikuttaa yhä enemmän heidän oppimistuloksiinsa ja koulumenestykseen.
– Suurin virhe koulutuspolitiikassa ovat olleet aivan liian pitkään jatkuneet leikkaukset, joihin useampi hallitus ennen tätä syyllistyi.
Puiston mukaan maahamuuttajataustaiset oppilaat jäävät muista jälkeen ja koulujen ja oppilaiden väliset erot kasvavat.
– Suomessa maahanmuuttaja- ja muiden oppilaiden väliset erot oppimisessa ovat länsimaiden suurimmat, Puisto sanoi.
Koulutuksen kansallinen arviontikeskuksen (Karvi) tutkimuksen mukaan S2-opetuksessa olevien poikien oppimistulokset olivat selvästi muita oppilaita heikompia.
Andersonin mukaan lapsen perhetausta vaikuttaa yhä enemmän oppimiseen, ei maahanmuuttajatausta.
– Koulu ei pysty tukemaan näitä vieraskielisiä oppijoita riittävän hyvin. Tämä oppimistulosten laskua ei voi selittää vain maahanmuutolla vaan se johtuu tutkijoiden mukaan siitä, että koulu ei pysty enää yhtä hyvin kuin aiemmin tasoittamaan lapsen taustasta johtuvia eroja.
– Tähän meidän pitäisi keskittyä koulutuspolitiikassa, Andersson painotti.
Jussi Halla-aho (ps.) syytti hallitusta koulutuksen ongelmien lakaisusta maton alle ja etsii niihin syytä lisääntyneestä maahanmuutosta, joka on johtanut alueiden ja koulujen eriytymiseen.
Andersson kiisti ongelmien hyssyttelyn. Hänen mukaansa hallitus on panostanut rahaa koulujen eriytymisen estämiseen ja tasa-arvon vahvistamiseen.
– Ei ole mikään koulutuspoliittinen ratkaisu todeta, että jotkut lapset ovat vääränlaisia. Me puhutaan lapsista, jotka asuvat Suomessa, joiden perheet asuvat Suomessa, joilla sattuu olemaan muu äidinkieli kuin Suomi tai Ruotsi.
– Ei nämä ongelmat ole lasten vikaa tai syytä vaan kyse on siitä, että meidän koulutusjärjestelmää pitää tukea ja kehittää niin, että koulut pystyvät vastaamaan erilaisten oppijoiden tarpeisiin, Andersson totesi Halla-aholle.
Andersson vaatii kaikilta puolueilta sitoutumista koulutuksen riittävään rahoitukseen, koska ryhmien pienentäminen, lisäaikuiset tai erityisen tuen parantaminen vaativat kaikki lisäpanostuksia.
Eduskunnan kyselytunnilla puhuttiin oppimistulosten heikentymisen lisäksi varhaiskasvatuksen ongelmista ja valtionvelan paisuneista korkomenoista.
Valtiovarainministeriö julkaisi keskiviikkona tämän vuoden ensimmäisen lisätalousarvion korkolaskelman. Budjetin korkomenojen arvioidaan kohoavan 2,5 miljardiin euroon tänä vuonna.
Kasvua on aiempaan arvioon yli miljardi euroa.
Voit keskustella aiheista perjantaihin 20. tammikuuta kello 23:een saakka.