BRYSSEL Ukraina toivoo kokoukselta päätöksiä raskaiden aseiden kuten taistelupanssarivaunujen toimittamisesta maahan.
Ukraina on ilmoittanut tarvitsevansa 300–400 taistelupanssarivaunua nykyisten noin tuhannen eritasoisen neuvostovalmisteisen panssarivaununsa lisäksi.
Esteenä panssarivaunujen viennille on ollut ennen muuta Saksa, joka ei toistaiseksi ole myöntänyt vientilupia saksalaisvalmisteisille Leopard 2-taistelupanssarivaunuille.
Kysymys vientiluvista jakaa Saksan poliittista kentää. Saksassa kannetaan huolta sodan mahdollisesta laajentumisesta, jos Ukrainalle annetaan raskaita hyökkäysaseita.
Taipuuko Saksa?
Paine panssarivaunujen lähettämiseksi kasvaa. Britannia on ensimmäisenä länsimaana ilmoittanut lähettävänsä Ukrainalle Challenger 2 -taistelupanssarivaunuja.
– Berliinin poliitikot näyttäisivät maalanneen itsensä nurkkaan, virolainen puolustus- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Martin Hurt arvioi Ylelle.
Hurtin mukaan on on mahdollista, että Saksa joutuu myöntymään taistelupanssarivaunujen lähettämiseen. Hän ei usko aseavun eskaloivan Ukrainan sotaa.
– Saksan varoivaisuus on ollut liioiteltua.
Aseavulla on kiire
Ramsteinin kokousta pidetään ratkaisevana Ukrainan sodan kulun kannalta. Venäjän on arvioitu pyrkivän ratkaisemaan sodan suurhyökkäyksellä.
– Aikaa ei ole hukattavaksi. Päätöksiä on tehtävä nopeasti, sanoo brysseliläisen EPC-ajatushautomon analyytikko Amanda Paul Ylen haastattelussa.
Paulin mukaan Ukraina voi vallata takaisin itselleen kuuluvia alueita, jos aseavun kanssa ei viivytellä.
Hänen mukaansa yhä useammat maat, Yhdysvallat mukaan lukien, tiedostavat avun kiireellisyyden.
Suomi kouluttaa ukrainalaisia sotilaita
Ramsteinin kokouksen alla useat maat ilmoittivat aseellisen avun lisäämisestä Ukrainalle.
Useat Nato-maat, kuten Puola, Tanska, Latvia ja Viro ilmoittivat torstaina merkittävistä lisäpanostuksista Ukrainan hyväksi.
Ruotsi ilmoitti toimittavansa Ukrainaan ruotsalaisia Archer-tykistöjärjestelmiä, noin 50 rynnäkköpanssarivaunua sekä panssarintorjuntaohjuksia.
Suomi ilmoitti torstaina osallistuvansa EU:n Ukrainaa tukevaan sotilasoperaation enintään 50 sotilaalla.
Asiantuntija Martin Hurtin mukaan kaikkien maiden ei voida odottaa julkistavan tarkkoja tietoja aseavun määrästä tai laadusta.
– He informoivat Ukrainaa ja muita osallistuvia maita, mutta eivät kerro päätöksistään medialle.