Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Lentoliikenteen Uber, taksilennot vai jotain muuta? Maakuntakenttien turvaamiseksi toivotaan nyt radikaalejakin avauksia

Kruunupyyn lentojen jatkosta pitää päättää kesäkuuhun mennessä. Valtion tuelle etsitään nyt vaihtoehtoja. Niitä peräänkuuluttaa myös Pohjanmaan kauppakamari.

Kruunupyyssä etsitään ratkaisuja lentoliikenteen turvaamiseksi.

Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Paula Erkkilä näkee, että tulevaisuudessa maakuntakentiltä lennetään muuten kuin valtion tukemalla reittiliikenteellä.

Erkkilä sanoo, että työmatkustamisessa eletään murrosvaihetta; kotimaan matkat tehdään pääasiassa junalla tai etäyhteyksin, ja lentokoneella matkustetaan vain, kun se on välttämätöntä kaupanteon, asennuksen tai kunnossapidon vuoksi.

Erkkilän mukaan ratkaisuvaihtoehtoja voi olla useita, kuten yksityiskoneet, charter-tilauslennot ja taksilennot, joita käytetään jo nyt.

Tulossa on myös uusia liiketoimintamalleja, esimerkiksi Uberin tapaisia ratkaisuja.

– On olemassa tietty alusta, missä yritykset voivat tilata lentoja tiettyyn kohteeseen ja tietylle ajalle. Kun lennolle on riittävästi matkustajia, hankitaan sopiva kone ja matka toteutuu, Erkkilä sanoo.

Esimerkki ilmailualan Uberista on Suomessa vastikään toimintansa aloittanut FlyMaas, joka käyttää bändinimeä Lygg. Yritys lentää kolmioreittiä Helsingistä Tallinnan kautta Örebrohon. Se on käynyt keskusteluja myös pohjalaisyritysten kanssa.

Tulevaisuutta on myös sähköinen lentoliikenne ja siihen liittyvät ratkaisut.

Lisää: Suomalaiset perustivat ”lentämisen Uberin”, jolla tunnin matka maksaa 400 euroa – tästä on kyse

Paula Erkkilä hymyilee. Taustalla on lentokentän terminaalin sisätilat.
Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Paula Erkkilän mukaan vientiyritysten tarve matkustaa ei ole lakannut, mutta matkustamista harkitaan aiempaa tarkemmin. Kuva: Kalle Niskala / Yle

Väliaikainen tuki?

Finnair liikennöi valtion tuen turvin Kokkola-Pietarsaaren kentältä Helsinkiin heinäkuuhun saakka. Reitti on yhdistelmälento Kemi/Tornion kanssa.

Lentoyhtiöllä on optio liikenteen jatkamisesta myös tämän jälkeen. Finnairin mukaan se ei tule lentämään reitillä, kun tukikausi päättyy.

Tavoitteena on siirtyä markkinaehtoiseen liikenteeseen.

Paula Erkkilän mukaan siirtymävaiheessa saatetaan tarvita väliaikainen ratkaisu, sillä osa vaihtoehdoista voidaan toteuttaa nopeasti, mutta esimerkiksi sähkölentokoneiden aika on aikaisintaan vuosikymmenen lopulla.

– Lentoliikenteen kehittyminen vaatii myös pysyvyyttä ja ennakoitavuutta, jotta ihmiset löytävät reiteille, yhteys on luotettava, koneet tulevat ja menevät silloin, kun on tarve, Erkkilä muistuttaa.

Mies istuu ja käyttää kannettavaa tietokonetta.
Kåre Höglund hyödyntää odotusajat tekemällä töitä. Kuva: Kalle Niskala / Yle

Mallia naapurimaista

Vuonna 2022 Kokkola-Pietarsaaren lentokenttää käytti 17 200 matkustajaa. Matkustajamäärä on kasvanut koronavuosista, mutta on edelleen selvästi alhaisempi kuin ennen koronaa.

Kokkola-Kemi-reitin valtiontuki oli viime vuonna 263 euroa matkustajaa kohden.

Liikenteen jatkuminen vaatisi valtion lisätalousarviossa 17 miljoonan euron lisäpanostusta. Eduskunnan odotetaan päättävän siitä lähiaikoina. Rahoituksella turvattaisiin viiden maakuntakentän liikenne Helsinkiin huhtikuuhun 2024 saakka.

Paula Erkkilä toivoo nyt avointa ajattelua ja radikaalejakin avauksia.

Mallia voisi etsiä myös naapurimaista. Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa on toimiva, laaja alueellinen lentoliikenneverkosto.

– Koko Ruotsi ikään kuin lentää. Siellä on toimiva verkosto ja lennoilla riittävästi matkustajia. Sitten etälennonjohto, turvatarkastuksen tehostaminen lentoturvallisuutta kuitenkaan vaarantamatta.

Aiheesta voi keskustella tiistaihin 31. tammikuuta kello 23 asti.

Aiheesta enemmän:

Valtion tukemilla maakuntalennoilla on ollut reilusti tilaa – Finnair ei kerro reittien matkustajamääriä

Viiden maakuntakentän lentoliikenteen jatkamiseen tuli tarjoukset neljältä lentoyhtiöltä