Sekä Etelä-Pohjanmaan että Pohjanmaan Liiton liikenneasiantuntijat ovat eri mieltä Traficomin teettämän selvityksen kanssa, jonka mukaan lähiraideliikenne tulisi liian kalliiksi.
Selvityksen mukaan subventioaste, eli taloudellisen tuen tarve olisi jopa 96 %, sillä matkustajamäärä olisi niin vähäinen ja lipputulot siten pieniä.
Pohjanmaan liikenneasiantuntija Tero Voldin näkemyksen mukaan lähiraideliikennettä on syytä kehittää, sillä myös suositelluissa hankkeissa tukiasteet olivat korkeita. Hänen mielestään kaikkia näkökulmia ei selvityksessä otettu huomioon.
– Kyllähän Vaasa-Seinäjoki väli on yhtenäinen työssäkäyntialue. Alueellisten erityispiirteiden, kuten suuret investoinnit ja teollisuudenhankkeet, niiden vaikutusta maankäyttöön ja liikkumiseen ei selvityksessä huomioitu.
Samoilla linjoilla on myös Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntainsinööri Jani Palomäki.
– Selvityksessä ei ole huomioitu maankäytön kasvun aiheuttamaa mahdollisista matkustajaliikenteen potentiaalin kasvua. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueen kehityshankkeita, kuten akkuteollisuusaluetta ei ole tässä huomioitu.
Lisäksi Palomäki huomauttaa, ettei selvityksen luvuissa ole mukana niitä matkustajia, jotka jatkavat Seinäjoelta eteenpäin.
Selvityksen mukaan matkustajamäärä olisi vähimmillään 55 000 matkustajaa vuodessa. Voldin mukaan Traficomin selvityksen matkustajamäärä on laskettu pahasti alakanttiin. Arvion kuuluisi olla kymmenen kertaa suurempi.
– Viimeisin Vaasan liikenneselvitys, joka tehtiin ihan paikallisista lähtökohdista sijoittaa osuuden yli 500 000 matkustajan luokkaan.
Toisin sanoen lipputuloja olisi odotettavissa 160 000 euron sijaan jopa 1,6 miljoonaa. Tämä tarkoittaisi subventioasteen putoamista jopa lähelle 50.
Palomäki toteaa, että pääkaupunkiseudulla tuen osuus on myös 50 prosentin luokkaa, mutta monen muun paikallisliikennehankkeen kohdalla ei siihen tarvitse edes päästä.
Seinäjoki raideliikenteen solmukohta
Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntainsinööri Jani Palomäen mukaan tilanne Seinäjoen ja Vaasan osalta on sikäli eri, että Seinäjoelle saapuu raideliikennettä jo viidestä suunnasta. Lähiliikenteen kehittäminen ei siis kohdistu ainoastaan Vaasan suuntaan.
– Kaikilla yhteysväleillä on erilaisia kehittämishankkeita ja potentiaalia, kuten esimerkiksi Jyväskylän rataosuuden sähköistäminen. Kaluston uusimisen avulla voidaan saada paljon enemmän liikennettä, kuin mitä tähän asti on ollut.
Rataverkostolle mahtuu asiantuntijoiden mukaan vielä hyvin kaukoliikenteen lisäksi lähiliikennettä.
– Toki siinä radalla on joitain kehittämisen paikkoja kuten junien kohtauspaikkoja, mutta kyllä radalle lisää liikennettä mahtuu, Voldi toteaa.
– Varmasti on mahdollista kehittää, sekä lähi- että kaukoliikennettä ja miettiä sellaista hyvää kombinaatiota. Sitten kun näitä isoja investointeja ja niiden mukana liikennetarpeita tulee, niin niin on syytä arvioida tilannetta uudestaan, Palomäki toteaa.