Ukraina havittelee moderneja panssarivaunuja Ramsteinin lentotukikohdassa Saksassa pidettävässä tapaamisessa perjantaina.
Eurooppalaisia raskaan kaluston toimituslupauksia on hillinnyt epäily konfliktin eskaloitumisesta. Esteenä panssarivaunujen viennille on ollut ennen muuta Saksa. Saksassa huolestuttaa sodan laajeneminen. Liittokansleri Olaf Scholz on ollut haluton antamaan vientilupaa, sillä osa saksalaisista vastustaa jyrkästi asetoimituksia.
Keskiviikkona Scholz sanoi Maailman talousfoorumin kokouksessa Davosissa, että Nato-maiden on vältettävä Venäjän hyökkäyssodan eskaloitumista Naton ja Venäjän väliseksi sodaksi.
Entä jos Saksan liittokansleri Scholz on oikeassa?
Tutkija Magnus Christiansson Ruotsin Maanpuolustuskorkeakoulusta arvioi sähköpostihaastattelussa Ylelle, että lyhyellä aikavälillä eskalaation laajenemisriski on erittäin pieni. Venäjän voimat kuluvat Ukrainan rintamalla.
Pitkällä aikavälillä tilanne voi Christianssonin mukaan olla toinen.
– Ongelma on, että sodasta voi tulla pitkä, ja lännestä voi tulla suora tukija hyökkäyksille alueille, joita Venäjä pitää ominaan, ei vähiten Krimille, hän sanoo.
Laajentaakseen hyökkäystä Venäjän tulisi Christianssonin mukaan kuitenkin ryhtyä ennennäkemättömiin toimiin kotimaassa.
– Hyökkäys Natoa vastaan vaatisi massiivisen mobilisoinnin, siirtymisen sotatalouteen, oligarkkien omaisuuden takavarikointia, eliitin puhdistuksia ja todennäköisesti jonkinlaista passiivista hyväksyntää Pekingiltä, luettelee ruotsalainen Venäjä-asiantuntija.
”Putin reagoi sanallisesti ja symbolisesti”
Professori Tomas Ries on tutkijakollegansa kanssa samoilla linjoilla.
– Taistelupanssarivaunulla ei sodan laajenemisessa merkitystä. Sotaa käydään paitsi Ukrainaa, koko Eurooppaa vastaan. Tärkeää on, että presidentti Vladimir Putin häviää. Tämä tarkoittaa sitä, että Ukraina saa menetetyt alueet takaisin ja Putin lopettaa Ukraina siviiien ja infrastruktuurin tuhoamisen.
Professori Ries arvioi, että Putin on tietenkin reagoitava sekä sanallisesti että symbolisesti.
– Hänellä on kuitenkin käytännössä vähän mahdollisuuksia laajentaa sotaa. Hänellä ei ole siihen lyhyellä aikavälillä mahdollisuuksia.
Kansainvälisten suhteiden tutkija muistuttaa kuitenkin että Putin koettaa kerätä kokoon voimaa suurempaan hyökkäykseen.
– Hän yrittää kuitenkin laajentaa sotaa. Hänen resurssinsa ovat tosin rajalliset. Tehokkaat maayksiköt vaativat vähintään kuusi kuukautta koulutusta ja taisteluvalmiita laitteita ja logistiikkaa, jota Venäjällä ei ole.
Sodan edetessä Putin pelkää professori Riesin mukaan myös kansalaisia.
– On olemassa raja, kuinka paljon venäläiset perheet ovat valmiita uhraamaan Putinin sodan hyväksi. He sietävät sotaa niin kauan kuin se ei vaikuta heihin henkilökohtaisesti.
Putin oli kuitenkin huolissaan jo ensimmäisestä mobilisaatiosta. Venäläisten tappioiden lisääntyminen voi johtaa sisäisiin levottomuuksiin, arvioi Tomas Ries.
”Ei tee sodan osapuolia”
Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmän johtaja, everstiluutnantti Simo Pesu puolestaan arvioi, että panssarivaunujen antaminen Ukrainalle ei tee Saksasta sen enempää kuin muistakaan maista sodan osapuolia.
– Ei se yksittäisenä tekona sitä tekisi, Pesu sanoi Ylen aamussa perjantaina.
Pesun mukaan Venäjän ydinasepelote on pitänyt huolen siitä, että ”mikään toinen suurvalta työntäisi asevoimiaan Ukrainaan.”
Pesun mukaan ydinasepelote on hillinnyt myös Ukrainalle annettavaa apua. Hän huomauttaa, että panssarivaunut ovat vain ”yksittäinen taisteluväline”.
– Yksittäinen taisteluväline ei ratkaise tätä sotaa. Onko niitä [panssarivaunuja] nyt sitten sata vai kaksisataa. Mutta ne antavat edellytykset osana kokonaisuutta Ukrainalle saavuttaa tavoitteensa, Pesu arvioi.