Ruotsissa on ollut laajaa jengirikollisuutta jo toistakymmentä vuotta, mutta viimeisten parin vuoden aikana tilanne on kärjistynyt.
Joulun jälkeen pelkästään Tukholmassa on ollut ammuskeluja ja pommi-iskuja lähes päivittäin, ilmenee Ruotsin yleisradion SVT:n koosteesta.
Selvitimme Ruotsin jengirikollisuuden vaikutusta neljästä näkökulmasta.
1. Mistä Tukholman uusimmassa väkivalta-aallossa on kysymys?
Ruotsin poliisi on hyvin vähäsanainen kuvaillessaan yhteenottojen taustoja. Maan tiedotusvälineet ovat kuitenkin saaneet selville, mitä osapuolia konflikteissa on.
Tukholman suurimmassa väkivalta-aallossa kerrotaan olevan vastakkain erityisesti kaksi jengiä. Toisen johtaja tunnetaan nimellä ”Kurdikettu” (Kurdiska räven) ja toinen nimellä ”Kreikkalainen” tai ”24-vuotias”.
Ruotsin medioiden mukaan Kreikkalaisen rikollisjärjestö on hallinnut huumekauppaa Sundsvallissa, Pohjois-Ruotsissa. Jengien vihanpito sai alkunsa, kun Kurdikettu yritti vallata Sundsvallin huumekaupan itselleen.
Väkivalta alkoi 2. joulukuuta Sundsvallissa tapahtuneesta murhan yrityksestä.
Väkivaltaisuudet ovat jatkuneet joulupäivästä lähtien lähes päivittäisinä. Väkivalta on keskittynyt Tukholman alueelle, joka on molempien jengien päätoimialuetta.
Ruotsissa on samaan aikaan paljon muitakin rikollisjengejä, joilla on keskinäisiä yhteenottojaan. Sanomalehti Aftonbladet on listannut kolme muutakin käynnissä olevaa jengiyhteenottoa Tukholman alueelta.
Rap-artisti Nils ”Einár” Grönbergin murha lokakuussa 2021 on yhdistetty Rinkebyssä joulupäivänä tapahtuneeseen murhaan. Vällingbyssä uudenvuodenaattona tapahtunut murha liittynee kahden Hässelbyssä toimivan jengin riitaan. Lisäksi Farstassa on käynnissä kahden paikallisen jengin kahakka.
2. Miten viranomaiset ovat onnistuneet saamaan ongelmaa kuriin?
SVT:n jengirikollisuuteen erikoistunut toimittaja Diamant Salihu kertoo Ylen haastattelussa, että poliisi on onnistunut heikosti saamaan väkivallantekijöitä vastuuseen. Kuolemaan johtaneissa ampumatapauksissa vain joka viidennessä saadaan teosta epäilty oikeuteen.
Salihu perääkin poliisille lisää resursseja.
Onnistumisiakin on ollut. Vielä puoli vuotta sitten Ruotsin jengiväkivallan keskus oli Malmö. Viime aikoina sieltä ei juuri ole tullut uutisia ammuskeluista.
Salihun mukaan kansainvälisellä poliisiyhteistyöllä onnistuttiin pääsemään kiinni rikollisten väliseen viestittelyyn, jolloin moni rikollispomo saatiin kiinni. Malmössä on nyt Salihun mukaan rikollistyhjiö, joka kyllä täyttyy pian.
Ruotsin rikollisjengit ovat Salihun mukaan olleet heikosti organisoituneita, eli Ruotsin tilannetta ei voida verrata esimerkiksi Italian järjestäytyneeseen rikollisuuteen, mafiaan.
Uutena piirteenä on kuitenkin jengien johtaminen ulkomailta. Esimerkiksi Kurdikettu on Ruotsin poliisin tietojen mukaan nykyään Turkissa, mistä hän johtaa Ruotsissa asuvia alaisiaan.
Diamant Salihun mukaan Ruotsin ja Turkin surkeat välit ovat johtaneet siihen, että Turkki on nykyään turvasatama ruotsinturkkilaisille rikollisille.
Myös Kreikkalainen oleilee nykyään ulkomailla, mistä johtaa organisaatiotaan.
3. Mikä jengeissä houkuttelee nuoria?
Huomattava osa rikollisjengien jäsenistä on toisen polven maahanmuuttajia. He ovat syntyneet Ruotsissa, mutta heidän kotouttamisensa on epäonnistunut.
Huumekaupassa liikkuu paljon rahaa, ja monien syrjäytyneiden nuorten piirissä vallitsee luksustyyliä tavoitteleva elämänasenne.
Jengien jäsenet ovat useimmiten nuoria miehiä, joita puhuttelevat kunniaan ja rohkeuteen vetoaminen. Myös Kreikkalaisen ja Kurdiketun jengien välistä konfliktia on vaikea pysäyttää, koska jengien ”kunnia” edellyttää, että jokainen siihen kohdistunut väkivallanteko pitää kostaa. Perääntyminen ei ole vaihtoehto.
Ikävintä on, että väkivallantekijöistä ja uhreista on tullut entistä nuorempia, alle 18-vuotiaita. Teini-ikäisiä poikia painostetaan eri keinoin suorittamaan henkirikoksia. Palkinnoiksi pojat saavat rahaa ja korkeamman aseman jengin hierarkiassa.
Ruotsissa on Salihun mukaan myös ulkomaalaistaustaisten sukujen muodostamia rikollisklaaneja, mutta niiden toiminta on erityyppistä. Ne käyttävät harvoin avointa väkivaltaa, ja niiden pääasiallinen toiminta suuntautuu rahanpesuun, Salihu kertoo.
4. Miten väkivaltaa pyritään estämään?
Ruotsissa on puhuttu viime aikoina paljon segregaatiosta, eli maahanmuuttajaväestön eriytymisestä erillisille asuinalueille. Segregaatiota pyritään lieventämään esimerkiksi asuntopolitiikalla.
Ruotsin uusi oikeistohallitus on luvannut antaa poliisille lisää voimavaroja ja koventaa jengirikollisuuteen syyllistyvien rangaistuksia.
Diamant Salihu oli 21. tammikuuta SVT:n chat-ohjelmassa, jossa hän vastasi yleisön kysymyksiin jengiväkivallasta. Ohjelmassa hän kertoi, että hänen mielestään Ruotsissa pitäisi tehdä koko yhteiskunnan kattava herääminen, jossa puututtaisiin jengitoimintaan kokonaisvaltaisesti.
Tässä pitäisi hänen mielestään olla mukana niin nuorten vanhemmat, sisarukset, koulu, sosiaalitoimi, mielenterveyshoito kuin poliisikin.
Salihu uskoi, että kierre on katkaistavissa, mutta se vie aikaa ehkä jopa vuosikymmeniä.
Voit kuunnella aiheesta lisää radiouutisissa, Yle Radio 1 ja Radio Suomi klo 7.
24.1. klo 9.07 Uutisesta korjattu kirjoitusvirhe. Sana kotiuttaminen korvattu sanalla kotouttaminen.