Puolueilla on useita rahoituslähteitä.
Eduskuntaan päässeillä puolueilla merkittävin tulonlähde on tyypillisesti puoluetuki. Kyse ei ole pikkusummista. Puoluetukea jaettiin esimerkiksi viime vuonna lähes 36 miljoonaa euroa.
Puolueet saavat tuloja myös jäsenmaksuista, myyjäisistä, luottamushenkilömaksuista sekä lahjoituksina. Lahjoitussummat ovat rajoituksettomia, jos ne tulevat Valtiontalouden tarkastusvirastolle ilmoitetulta yhdistykseltä tai säätiöltä eli lähiyhteisöltä. Kokoomuksella ja SDP:llä lähiyhteisöjä on useita, Keskustalla ja RKP:llä yksi.
Lisäksi osa puolueista saa tuottoja jopa miljoonien eurojen sijoituksista.
Yle kävi läpi puolueiden sijoituksia vuodelta 2021 olevista tilinpäätöstiedoista.
Kysyimme puolueilta, mitä heidän sijoituksensa ovat, mihin niitä käytetään ja mistä rahat sijoitusten hankkimiseen on saatu. Vastaukset on saatu puolueille lähetetyllä sähköpostikyselyllä.
SDP:llä yli 6 miljoonan sijoitukset
Muhkein sijoitussalkku on sosialidemokraateilla eli 6,7 miljoonaa euroa.
– Salkku koostuu osake- ja korkorahastoista sekä kiinteistörahastoista, sanoo sanoo SDP:n hallintopäällikkö Ville Wallin.
Puolueen sijoitusomaisuutta hoitaa Wallinin mukaan täydellä valtakirjalla varainhoitoon keskittynyt EVLI-pankki.
Wallinin mukaan sijoitusomaisuus saatiin myymällä entinen puoluetoimisto Saariniemenkadulta. Saatu omaisuus järjestettiin vapaan oman pääoman rahastossa nimeltä Sosialidemokratian tulevaisuus. Sijoitusten tuottoa voi käyttää puolueen hyväksi.
– Rahaston säännöissä todetaan, että sijoitustoiminnan tuottoja voidaan käyttää vaalikulujen kattamiseksi ja asiasta päättää puoluehallitus. Toisin sanoen noin viiden miljoonan euron alkupääomaa ei voi syödä, jollei puoluevaltuusto muuta rahaston sääntöjä, Wallin sanoo.
Perussuomalaisilla miljoona euroa sijoituskullassa
Toiseksi muhkein sijoituspotti on Perussuomalaisilla, noin 4 miljoonaa euroa. Summasta noin 3 miljoonaa on sijoitettuna asunto-osakkeisiin.
– Puolueen omistukseen hankitut puoluetoimiston tilat ja asunnot on kirjattu puolueen tilinpäätöksessä sijoituksiin, koska virallisessa tasekaavassa ei ole luontevampaa kohtaa kirjaukselle, sanoo puoluesihteeri Arto Luukkanen.
Puoluetoimiston tilat siirtyivät Perussuomalaisten tukisäätiöltä Perussuomalaiset rp:n omistukseen vuonna 2018. Tämän lisäksi puolue on hankkinut vuosina 2012 ja 2013 yhteensä neljä asuntoa puolueen työntekijöiden käyttöön työsuhdeasuntoina.
– Puolueen kannalta kyse on puolueen toimintaan liittyvistä investoinneista. Ollakseen tavanomaista sijoitusomaisuutta, asunnot olisi tullut vuokrata ulkopuolisille ja kerryttää tarkoituksella puolueelle sijoitustuottoja. Nyt näin ei ole toimittu, vaan sekä toimitila että asunnot on hankittu palvelemaan ja mahdollistamaan puolueen toimintaa, Luukkanen sanoo.
Asunnot ja toimitilat on hankittu puoluetuella eli valtionavustuksella, mikä on ollut Luukkasen mukaan laillista kirjaamalla puolueen hankkimat asunnot investoinneiksi.
Puolueella on kuitenkin kiinni noin miljoona euroa myös sijoituskullassa.
– Puoluehallitus päätti vuonna 2018, että katamme jäsenmaksuilla tavoitetta, jolla puolueen toimintakyky säilyy kaikissa olosuhteissa. Päätettiin sekä hajauttaa riskiä että siirtää varallisuuseriä sivuun tätä tarkoitusta varten kulloisenkin taloustilanteen sallimalla määrällä. Riskien hajauttaminen kultaan on toteutettu omarahoituksena jäsenmaksutuloilla.
Kulta on siis hankittu jäsenmaksuilla, mutta miksi juuri kulta?
– [Pankkien vakavaraisuussäännöstö] Basel III luokittelee kullan alimpaan riskiluokkaan ja rinnastaa sen parhaan AAA luokituksen valtionvelkakirjoihin, Luukkanen sanoo.
Rahastot myös Keskustan ja RKP:n suosiossa
Keskustan sijoitussalkku on myös muhkea 1,9 miljoonaa euroa.
– Merkittävin sijoitusomaisuutemme on puoluetoimiston tilat, Apollonkatu 11 a:ssa, sekä yhteensä 700 000 euron edestä olevia sijoitusrahasto-osuuksia. Muita piensijoituksia on yhteensä noin 60 000 euroa, sanoo Suomen Keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen.
Puolueen sijoitusrahasto-osuuksia hoitaa Nordean varainhoito.
Piensijoituksista valtaosa tarkoittaa puolestaan omien yhtiöiden eli Apollon Verkkopalvelut Oy:n ja Apollo Group Oy:n omistuksia. Lisäksi Keskustalla on muutaman tuhannen euron edestä Ilkka-yhtymän 2-sarjan osakkeita ja yhteensä vain runsaan sadan euron arvosta osakkeita Maalaisliiton kiinteistöstä, Savonmaan Kirjapainosta ja Osuuskunta Tradekasta.
Sijoituksia Pirkkalainen perustelee sillä, että pankkitileillä rahan arvoa syö inflaatio ja pankit perivät myös negatiivista korkoa suurista tilitalletuksista.
Puolueen sijoitusvarallisuus on tullut Pirkkalaisen mukaan puolueen tekemästä varainhankinnasta vuosien saatossa.
– Puolue käyttää saamansa rahoituksen ja edelleen sijoittamansa varallisuuden täysimääräisesti puoluetyöhön. Vaalikampanjat kallistuvat vuosi vuodelta ja yksityisen rahoituksen hankkiminen on koko ajan hankalampaa. Keskusta on sitoutunut olemaan velaton puolue ja tämä tarkoittaa, ettei myöskään vaalityöhön oteta velkarahaa vaan kampanjat käydään olemassa olevalla kassalla.
Myös Suomen ruotsalainen kansanpuolue RKP on päättänyt matalien korkojen aikana hakea tuottoa yli 250 000 euron sijoituspotilleen rahasto-osuuksista.
– RKP:llä ei ole suoria osakesijoituksia vaan rahasto-osuuksia. Rahasto-osuudet on otettu alhaisten korkojen vuoksi. Meillä on 252.435 euron edestä rahasto-osuuksia FIM/S-pankissa (S-Pankki Rahastoyhtiö). Peruspääoma 25 000 euroa on peräisin säätiöltä (Svenska kulturfondens utdelningsstiftelse), sanoo RKP:n lehdistösihteeri Anders Wikström.
Kaikilla ei ole varsinaista sijoitustoimintaa
Tilinpäätöksen sarakkeissa sijoitukset, sijoitustoiminnan tuotot, osuudet ja osakkeet eivät siis aina tarkoita varsinaista sijoitustoimintaa kiinteistö- tai osakemarkkinoilla.
Esimerkiksi Kokoomuksella olisi varaa harjoittaa sijoitustoimintaa. Se on kuitenkin ollut vuoden 2021 tilinpäätöstietojen mukaan vaatimatonta eli 26 000 euron luokkaa, eikä edes varsinaista sijoittamista tuottojen toivossa.
– Sijoitustoiminta hyvin hoidettuna vahvistaisi organisaation taloutta. Varainhankintamme kuten lahjoitukset ja jäsenmaksut tuottavat noin miljoonaa euroa vuodessa, joten sijoitustoimintaa olisi myös mahdollista harrastaa. Kokoomuksella ei kuitenkaan toistaiseksi ole varsinaista sijoitustoimintaa, sanoo Kokoomuksen puoluetoimistolta hallintopäällikkö Timo Elo.
Tase-erittelyssä sijoitusten isoimmat erät ovat puolueen täysin omistamat yhtiöt kuten Kansalliskustannus Oy ja Suomen Kansallismedia Oy. Lisäksi taseesta löytyy muutaman satasen arvosta kauan sitten hankittuja muutamia yksittäisiä osakkeita esimerkiksi Auraprint Oy:ltä ja Tradekalta vaatimattomimpana parin euron arvoinen Harjattula Golfin-osake.
Sijoittamista sanan varsinaisessa merkityksessä ei harjoiteta myöskään Vasemmistoliitossa, jolla varainhankinnan ja sijoitustoiminnan tuottoja oli 284 000 euroa.
– Meillä ei ole sijoitustoimintaa. Se on tilinpäätöksessä vain tuo virallinen erän nimi eli sisältää ainoastaan varainhankinnan, josta suurin on jäsenmaksut, sanoo Vasemmistoliiton puoluesihteeri Anna Mäkipää.
Kristillisdemokraateilla vuoden 2021 tilinpäätöksen sijoitukset sarakkeeseen oli merkitty 176 000 euroa.
– Ne koostuvat lähes kokonaan puoluetoimistokiinteistömme osakkeista. Pikku osuus on HPY:n osuustodistusten muuttumisesta osakkeiksi. Varsinaista sijoitustoimintaa puolueella ei ole, sanoo KD:n hallintopäällikkö Ismo Portin.
Vihreiden 7600 euron pottiakaan ei voi sijoitussalkuksi kutsua. Vihreät omistaa pienen määrän neljän eri yhtiön osakkeita.
– Eestaas Oy kytkeytyy puolueen historiaan osana parempaa maailmaa rakentavia kansalaisliikkeitä ja Vihreä Lanka Oy on entinen kustannusyhtiö. Lumituuli Oy myy osakkailleen tuulisähköä ja Elisan osakkeet ovat peräisin vanhoista puhelinosakkeista. Puolue ei pyri omistusten kautta elinkeinojen harjoittamiseen, sanoo puoluesihteeri Veli Liikanen Vihreistä.
Liike Nytilläkään ei ole sijoituksia.
– Vuoden 2021 tilinpäätöksessä esiintyvät sijoitus- ja rahoitustoiminnan kulut muodostuvat myöhässä maksetuista laskuista, sanoo Liike Nytin puoluesihteeri Juhani Klemetti.
Valta kuuluu kansalle-puolueella ei ollut vuoden 2021 tilinpäätöstietojen perusteella sijoituksia, joten heille kyselyä ei lähetetty.
Aiheesta voi keskustella maanantaihin kello 23 saakka.
Lue lisää:
Analyysi: Tuleeko kokoomuksesta suurin pudottaja? Suosituimpien puolueiden kannatus lähenee toisiaan