Viime viikot ovat tuoneet uutisen toisensa perään siitä, miten mutkaiseksi Suomen ja etenkin Ruotsin Nato-tie on käynyt Turkissa.
Vähemmälle huomiolle on jäänyt Unkari. Se on Turkin lisäksi ainoa 30:sta Nato-maasta, jossa jäsenyydet ovat yhä ratifioimatta.
Vielä marraskuussa Suomen ulkopoliittisesta johdosta kerrottiin Unkarin viestittäneen, että asia nytkähtäisi Unkarissa eteenpäin helmikuun alussa eli näinä päivinä.
Tällä hetkellä näyttää, että parlamentin kevätistuntokausi alkaisi 27. helmikuuta. Tosin päivämäärää ei ole virallisesti vahvistettu.
– Unkari on ilmoittanut, että parlamentti aloittaisi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien käsittelyn kevätistuntokauden alussa. On mahdollista, että se alkaa tuolloin, sanoo Suomen Unkarin-suurlähettiläs Pertti Anttinen.
Anttinen sanoo uskovansa, että Unkari kyllä lopulta ratifioi Suomen jäsenyyden ja toivovansa, että se tapahtuisi nyt keväällä.
– Unkarihan ei ole esittänyt ratifioinnille mitään ehtoja. Mutta poliittisiin prosesseihin liittyy aina epävarmuuksia, hän lisää.
Oppositiopoliitikko Ágnes Vadai: Orban saattaa viivyttää asiaa vielä pitkään
Unkarin oppositio on halunnut viedä jo kaksi kertaa Nato-ratifioinnit parlamenttiin, mutta valtapuolue Fideszille ja pääministeri Viktor Orbánille se ei ole sopinut.
Oppositiopoliitikko Ágnes Vadai arvioi Ylen haastattelussa, että on yhä epäselvää alkaako ratifiointiprosessi edes helmikuun lopussa.
– On mahdollista, että tulee lisää viivytyksiä, hän sanoo.
Demokraattinen koalitio -puoluetta edustava Vadai sanoo, että ratifioinnille ei pitäisi olla mitään esteitä, ja että Suomen ja Ruotsin hyväksyminen sotilasliittoon mahdollisimman nopeasti olisi tärkeää myös Unkarin omalle turvallisuudelle.
– Unkari sijaitsee Naton itärajalla. Venäjän hyökkäyssodan takia Natoa on vahvistettava. Suomen ja Ruotsin liittyminen olisi Unkarin etu, Vadai sanoo.
Epävarmuutta luo se, että Orbán ei ole kertonut avoimesti, mikä ratifioinneissa kiikastaa.
Taustalla on spekuloitu olevan useita syitä.
Orbánin suhteet sekä Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin että Turkin presidenttiin Recep Tayyip Erdoğaniin tiedetään läheisiksi. Vadain mukaan Orbán voi olla halukas tekemään erityisesti Ruotsin jäsenyyden ratifiointia jarruttavalle Turkille palveluksen.
On myös mahdollista, että Orbán haluaa kiristää jollain lailla lisää EU-tukia, nyt kun Ruotsi on EU:n puheenjohtajamaa, Vadai pohtii.
– Mutta Unkarin hallitus ei ole avoimesti minkään vaatimuksen takana. Tämä ratifiointiprosessissa tanssiminen on haitallista sekä Unkarin maineelle että turvallisuudelle, hän sanoo.
”Unkari haluaa maksaa potut pottuina Suomelle”
Unkariin perehtynyt valtio-opin dosentti Heino Nyyssönen muistuttaa, että Unkari on pelannut jatkuvaa peliä saamillaan EU-tuilla. Unkari jarrutti aiemmin unionin taloudellista tukea sotaa käyvälle Ukrainalle, kunnes sai vapautettua omia jäädytettyjä EU-tukiaan. Unkari lupasi tehdä siltä vaadittuja oikeusvaltiouudistuksia.
– Oma tulkintani ratifioinnin viivyttämisestä on se, että Unkari haluaa maksaa potut pottuina Suomen pidettyä esillä oikeusvaltiovaatimuksia, Nyyssönen sanoo.
Nyyssösen mukaan oikeusvaltioasiassa ei pidä tehdä kompromisseja Unkarin miellyttämiseksi.
– Uusimman korruptioita arvioivan Transparency Internationalin tutkimuksen mukaan Unkari on nyt EU:n korruptoitunein maa. Se ajoi ohi Bulgarian. Tätä ei sovi unohtaa, hän sanoo.
Suomen ja Ruotsin prosessien erottamisella ei hänen mukaansa ole Unkarissa julkisuudessa spekuloitu. Turkki on vihjannut viime aikoina toistamiseen, että Suomen hakemus voisi saada Ruotsia suopeamman käsittelyn.
Pohjoismaiden Nato-hakemukset olivat kuitenkin esillä Turkin ulkoministerin vieraillessa äskettäin Budapestissa.
Orbanin Fidesz-puolueeseen kuuluva Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó esitti Turkkia myötäileviä kommentteja Ruotsista.
– On typeryyttä sanoa, että Koraanin polttaminen on sananvapautta. Ehkä Ruotsin kannattaisi toimia hieman varovaisemmin, jos se haluaa voittaa Turkin puolelleen, Unkarin ulkoministeri sanoi.
Nyyssönen pohtii, että Koraani-kohu saattaa Unkarin johdon silmissä jonkin verran nostaa Suomen osakkeita.
– Unkarin hallitus on konservatiivinen. Voi ajatella, että se kunnioittaa Koraania sinänsä, vaikka pohjaa itse kristinuskoon. Suomessahan Koraania ei ole poltettu, Nyyssönen arvioi.
Nyyssösen mukaan on hyvä muistaa, että Turkki on Unkarille erittäin tärkeä maa, ja yksi maan ulkopolitiikan kolmesta tukipylväästä. Muut ovat hänen mukaansa Venäjä ja Saksa.
”Orban tasapainoilee lännen ja Venäjän välissä”
Myös Unkaria pitkään seurannut tutkija veikkaa sen puolesta, että Unkari lopulta hyväksyy Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet.
– Joissain kommenteissa on arvioitu, että Orbán panttaisi ratfiointeja, koska odottaa Venäjän voittavan sodan Ukrainassa. Tämä ei mielestäni pidä paikkaansa, Nyyssönen sanoo.
Hänen mukaansa Orbán pikemminkin tasapainoilee Venäjän, Turkin ja EU:n välissä.
– Tämä tasapainoilu menettää merkityksensä, jos Unkari ei ratifioi jäsenyyksiä, hän sanoo.
Suomen Unkarin suurlähettiläs Pertti Anttinen ei halua lähteä arvioimaan sitä, onko Turkissa käytävä kiivas keskustelu Ruotsista vaikuttanut Unkarin aikatauluun. Hänen mukaansa Unkarissa ei ole väläytetty Ruotsin ja Suomen hakemusten eriaikaista käsittelyä.
– Pidämme itse asiaa esillä koko ajan sekä virkamiestasolla että poliittisissa tapaamisissa. Korostamme asian merkitystä sekä hakijoille että Natolle, Anttinen sanoo.
