Ranskasta kotoisin oleva Raphael Jondot haluaisi asettua asumaan Pohjois-Karjalaan. Yksi muuton perusteista yllättää.
– Pidän täkäläisistä ihmisistä ja ruoasta. Karjalainen ruoka on todella maukasta, Jondot sanoo ja vakuuttaa, että on tosissaan.
Lisäksi hän kertoo kaipaavansa oikeaa talvea, josta on tullut Ranskassa harvinaisuus.
Ensikosketuksen Pohjois-Karjalan talveen, ihmisiin ja ruokaan Jondot sai jo 17 vuotta sitten, kun hän oli kolme kuukautta opiskelijavaihdossa Joensuussa.
– Huomasin palaavani Suomeen kerta toisensa jälkeen ja nyt haluaisin asettua tänne.
Jondot on syksystä lähtien etsinyt huoltoteknikon tai huoltoinsinöörin töitä. Suomen kieltä hän puhuu jo vähän ja opettelee koko ajan lisää.
Työperäinen maahanmuutto halutaan kaksinkertaistaa
Raphael Jondot’n kaltaisia maahanmuuttajia halutaan Suomeen lähivuosina tuhansia lisää.
Eri ministeriöiden kansliapäälliköt arvioivat viime viikolla, että työperäinen maahanmuutto pitää kaksinkertaistaa vuoteen 2031 mennessä. Muutoin Suomen julkinen talous ei kestä siihen kohdistuvia paineita.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen arvio on tätäkin kovempi: sen mukaan maahanmuutto pitää kolminkertaistaa.
Miten Suomi tavoitteessa onnistuu? Kysyimme näkemystä työnhakijalta, työnantajalta ja työvoimaviranomaiselta.
Työnhakija: ”Maahanmuuttovirastossa pitää olla helppo asioida”
Miten Suomi voi kilpailla osaajista muiden maiden kanssa? Raphael Jondot pitää kysymystä vaikeana. Esimerkiksi palkkataso on Suomessa selvästi heikompi kuin Norjassa, joten Suomi ei välttämättä ole ensimmäinen vaihtoehto edes pohjoisen ilmaston perässä muuttaville.
– En osaa sanoa muuta kuin että Suomeen muuttamisen pitää olla helppoa ja ihmisiä pitää opastaa riittävästi, Jondot toteaa.
EU-maan kansalaisena Jondot ei tarvitse Suomeen työlupaa. Asiointi Maahanmuuttovirastossa on kuitenkin tullut tutuksi, sillä Jondot’n on pitänyt rekisteröidä oleskeluoikeutensa.
– Asiointi on ollut minusta helppoa, mutta esimerkiksi tapaamisaikaa joutuu odottamaan todella kauan. Monessa asiassa pitää olla kärsivällinen.
Sen sijaan Jondot kertoo ymmärtävänsä kielivaatimuksia. Hän on itsekin sitä mieltä, että kielen oppiminen on edellytys sille, että ihminen voi kokea olevansa osa yhteiskuntaa.
Työnantaja: ”Suomen pitää olla houkutteleva ulkomaalaisten silmissä”
Yksi suomalaisyrityksistä, joihin Raphael Jondot on ollut yhteydessä, on materiaalinkäsittelykoneisiin ja logistiikkapalveluihin erikoistunut Mantsinen Group.
– Meillä on globaalia liiketoimintaa, joten kielitaito ja kulttuurien tuntemus ovat meille tärkeitä, palvelujohtaja Vesa Jauhiainen kertoo.
Hän katsoo, että Suomen olisi syytä panostaa nykyistä enemmän vetovoimatekijöihin, jotta maa olisi houkutteleva ulkomaisten osaajien silmissä.
– Verotuksen ja muiden etujen pitää olla kilpailukykyisiä meidän kilpailijamaihin verrattuna. Lasten koulutus, turvallisuus. Kaikilla näillä on merkitystä, Jauhiainen toteaa.
Jauhiainen pitää maahanmuuttajien työllistämisessä suurimpana haasteena työntekijöiden perehdyttämistä.
– Miten varmistamme, että he ymmärtävät kulttuurimme ja toimintatapamme, mikä on meidän vaatimustaso ja mikä on meille tärkeää, Jauhiainen kuvaa.
Työllisyyspäällikkö: ”Tarvitaan asennemuutos”
Joensuun kaupungin työllisyyspäällikkö Riikka Vartiainen katsoo, että työnantajilla on yhä turhia ennakkoluuloja maahanmuuttajien palkkaamista kohtaan.
– Esimerkiksi kielitaito nähdään usein suurempana esteenä kuin se todellisuudessa on.
Vartiainen toivoo, että yrityksillä olisi enemmän rohkeutta palkata ensimmäinen maahanmuuttaja. Kun kynnys on ylitetty, toisen palkkaaminen on jo helpompaa.
Vartiainen korostaa, että Suomeen muuttaa ihmisiä, ei pelkästään työntekijöitä. Tulijoiden näkökulmasta sillä on iso merkitys, miten hyvin kotiutuminen onnistuu ja miten tervetulleiksi he itsensä kokevat.
– Jos tänne on ollut helppo tulla, niin on täältä helppo lähteäkin, Vartiainen sanoo.
Miten Suomi voisi pärjätä kilpailussa osaajista – vai tarvitseeko työperäistä maahanmuuttoa edes lisätä? Aiheesta voi keskustella 14.2. kello 23 saakka.
