Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Toistuva häiriköinti ja väkivallalla uhkailu saattavat tulevaisuudessa tuoda lähestymiskiellon kauppaan

Myymäläkohtaisen porttikiellon antaminen ei ole tällä hetkellä mahdollista, mutta Kaupan liitto on toivonut yrityslähestymiskieltoa Suomeen jo pitkään. Ruotsissa tästä on saatu hyviä kokemuksia.

Häiriökäyttäytyminen on lisääntynyt kaupoissa. Ruotsissa asiaan on puututtu yrityslähestymiskiellolla ja Kaupan liitto kaipaa samaa Suomeen. Video: Jarkko Riikonen / Yle

Varkauksia, nimittelyä, aseellisia ryöstöjä, väkivallalla uhkailua ja sen käyttämistä. Lista on kuin suoraan toimintaelokuvasta, mutta ikävä kyllä siinä oli kuvaus kauppojen arjesta tämän päivän Suomessa.

– Olen ollut kaupan alalla yli 30 vuotta ja häiriökäyttäytyminen on vuosien varrella pahentunut. Osasta ihmisiä on tullut röyhkeitä eivätkä he enää välitä, sanoo myymäläpäällikkö Sari Nurminen Mikkelin Laajalammen Salesta.

Nurmisen työpaikka ryöstettiin neljä kertaa vuoden sisällä, ja se sai kaupan luopumaan käteisen rahan käytöstä.

– Jotain oli tehtävä tilanteen rauhoittamiseksi, sanoo Sale-ryhmäpäällikkö Mika Korhonen Osuuskauppa Suur-Savolta.

Yrityslähestymiskielto toisi turvaa työntekijöille

Väkivallan kohtaaminen tai sillä uhkailu voi pahimmillaan johtaa työntekijöiden pelkoihin, uupumiseen, jopa työkyvyttömyyteen.

Turvallisuusasiantuntija Terhi Kuljukka-Rabb Kaupan liitosta toivoo kaupoille lisäkeinoja puuttua haastaviin tilanteisiin. Kaupan liitto on jo vuosia peräänkuuluttanut yrityslähestymiskiellon käyttöönottamista Suomessa.

Yrityslähestymiskiellossa kaupalla on työnantajan roolissa mahdollista hakea uhkaavasti käyttäytyvälle ihmiselle kieltoa tulla kauppaan.

– Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia työntekijän turvallisuudesta. Ihan kaikissa tilanteissa se ei parhaalla mahdollisella tavalla onnistu nyt kun meiltä puuttuu tällainen työkalu, Kuljukka-Rabb sanoo.

Mikkelin Laajalammen Salen myymäläpäällikkö Sari Nurminen oli kassalla kun kauppa edellisen kerran yritettiin ryöstää aseella uhaten.
Myymäläpäällikkö Sari Nurminen on ollut töissä silloin, kun kauppa on ryöstetty. Tilanteet ovat pelottavia ja voivat pahimmillaan johtaa työkyvyttömyyteen. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Tällä hetkellä Suomessa lähestymiskieltoa voi hakea vain yksityishenkilö toiselle yksityishenkilölle.

Jos työntekijää uhkaillaan työpaikalla toistuvasti, työnantaja ei voi hakea lähestymiskieltoa laittomiin uhkauksiin syyllistynyttä asiakasta kohtaan. Ei silloinkaan, vaikka tämä uhkailisi toimipaikassa useita työntekijöitä tai jopa koko henkilökuntaa.

Yrityslähestymiskielto voisi pitkälti vastata yksityishenkilön hakemaa lähestymiskieltoa, mutta hakijana toimisi yritys. Kiellon määräämisen edellytykset määriteltäisiin laissa.

Lähestymiskiellon, tai ”porttikiellon”, määräisi käräjäoikeus, ja oikeuskäsittelyn ajaksi tarvittaessa poliisiviranomainen. Kiellon rikkomisesta rangaistaisiin.

Kaupan liitossa ei ole yksityiskohtaisesti keskusteltu minkään tahon kanssa mahdollisen lähestymiskiellon valvonnasta. Liiton mukaan olisi erikseen ratkaistava, valvoisiko lähestymiskieltoa esimerkiksi poliisi.

– Poliisin voisi olla helpompi puuttua yritykselle toistuvaa uhkaa aiheuttavan henkilön toimintaan, jos yrityksellä olisi selkeä yrityslähestymiskielto kyseiselle henkilölle, Kuljukka-Rabb sanoo.

Esimerkiksi yksityishenkilöiden lähestymiskiellon rikkomista valvoo poliisi. Jos lähestymiskieltoon määrätty henkilö jatkaa suojattavan häirintää, voi paikalle hälytetty poliisi viedä kiellon rikkoneen säilöön ja kuulusteluun jatkotoimenpiteitä varten.

Ruotsissa hyviä kokemuksia

Kaupan liiton viime syksynä tekemä kuluttajakysely kertoo, että häiriköinti kaupoissa näkyy entistä useammin myös muille asiakkaille. Nyt 23 prosenttia vastanneista on todistanut erilaista häiriköintiä, kun viisi vuotta aikaisemmin osuus oli 15 prosenttia.

– Väkivallalla uhkailu on lisääntynyt. Uhkailijoilla on yhä useammin mukana erilaisia astaloita ja kynnys käyttää niitä tuntuu madaltuneen, Kuljukka-Rabb kertoo.

Sale-Ryhmäpäällikkö Mika Korhonen pitää isona päätöksenä sitä, että Mikkelin Laajalammen Sale lopettaa käteisen vastaanottamisen.
Turvallisuuteen on Laajalammen Salessa panostettu viimeisen vuoden aikana. – Henkilökunnan koulutusta on lisätty, kameravalvonta päivitetty ja liiketunnistimet uusittu, Sale-ryhmäpäällikkö Mika Korhonen kertoo. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Kaupan liiton mukaan häiriöasiakkaiden käytöksen taustalla on monisyisiä elämäntilanteita. Miltei jokaisessa häirintätilanteessa ovat päihteet mukana.

– Se kertoo laajemmasta ja syvällisemmästä yhteiskunnallisesta kehityssuunnasta, eli ihmisten pahoinvoinnista ja syrjäytymisestä, joka nyt konkretisoituu muillekin.

Kaupan liitto on seurannut Ruotsin kokemuksia yrityslähestymiskiellosta. Siellä kielto otettiin käyttöön keväällä 2021.

– Ruotsissa yrityslähestymiskielto on toiminut hyvin. Kolme neljästä kiellon saaneesta on noudattanut sitä, Kuljukka-Rabb kertoo.

Ruotsissa sääntelyä ollaan ulottamassa seuraavaksi uimahalleihin ja kirjastoihin.

Kuljukka-Rabb muistuttaa, että yrityslähestymiskieltoa toivotaan Suomeenkin nimenomaan vakavien häirintätapausten varalle.

Laajalammen Sale Mikkelissä lopettaa käteisen vastaanottamisen.
Laajalammen Salessa ei voinut puoleen vuoteen maksaa käteisellä. Se rauhoitti tilannetta ja ryöstöt loppuivat. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Mikkelissä Laajalammen Salessa on nyt palattu takaisin käteisen käyttöön. Kaupassa käy viitisen tuhatta asiakasta viikossa, joista noin 15 prosenttia käyttää käteistä maksuvälineenä.

– Tilanne Laajalammella rauhoittui ja asiakaspalautteiden perusteella palautettiin käteismahdollisuus, Mika Korhonen kertoo.

Vaikka tilanne on pysynyt rauhallisena, pitäisi myymäläpäällikkö Sari Nurminen yrityslähestymiskiellon mahdollisuutta tervetulleena.

– Se olisi todella hyvä. Nyt muutama henkilö voi kiusata koko yhteisöä käymällä häiriköimässä ja varastelemassa useissa paikoissa.

Voit keskustella aiheesta 18.2.2023 klo 23 saakka.