Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Helsinki rakentaa lähes 30 miljoonaa euroa maksavan uuden pyöräilybaanan

Pohjoisbaana on osa kaupungin laajaa noin 130 kilometrin pyöräbaanaverkostoa.

Havainnekuva pohjoisbaanasta Tapanilan aseman kohdalla, jossa baana kulkee radan tasossa kallioleikkauksessa.
Havainnekuva uudesta pyöräliikenteen Pohjoisbaanasta. Kuva on Tapanilan aseman kohdalta. Kuva: WSP

Helsinki on päättänyt rakentaa uuden lähes 30 miljoonaa euroa maksavan pyöräilybaanan.

Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Ville Lehmuskosken mukaan yksi kaupunkisuunnittelun painopisteitä on lisätä pyöräilyä ja sen sujuvuutta.

Yhdeksän kilometriä pitkä Pohjoisbaana kulkee Käpylän asemalta Vantaan rajalle saakka. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Pohjoisbaanan rakentamista koskevan yleissuunnitelman keskiviikkona.

– Pohjoisbaanaa koskeva yksityiskohtaisempi suunnittelu käynnistyy vielä tämän vuoden aikana, Lehmuskoski kertoo.

Päätöstä edelsi vilkas keskustelu valtuustosalissa. Kriittisesti hankkeeseen suhtauduttiin perussuomalaisten leirissä.

Perussuomalaiset eivät usko kalliin hankkeen lisäävän pyöräilyn määrää odotetusti. Valtuutettu Laura Korpinen esitti hankkeen hylkäämistä.

– Kyseisen matkan voi tehdä junallakin, Korpinen sanoi.

Liike Nytin valtuutettu Mikael Jungner sen sijaan kehui Pohjoisbaanaa vuolaasti. Hänen mielestään liikunnalliseen elämäntapaan kannustaminen on tärkeää.

– Hienoa olla tekemässä tätä yhdessä, Jungner sanoi.

Pormestari Juhana Vartiainen (kok.) totesi, että kaupungin strategiassakin lupaudutaan pyöräilyn edistämiseen.

– On ilo nähdä, että tämä etenee, Vartiainen sanoi.

Perussuomalaisten Laura Korpisen ehdottama ja Jussi Halla-Ahon kannattama hylkäysehdotus kaatui äänestyksessä.

Viikinbaana saa kehuja

Pohjoisbaana on osa kaupungin laajaa noin 130 kilometrin pyöräbaanaverkostoa. Tavoitteena on sujuvoittaa ja nopeuttaa matkantekoa sekä lisätä kaupunkiliikenteen turvallisuutta.

Kaupungin laajaan pyöräbaanojen verkostoon kuuluu myös Oulunkylästä Itäkeskukseen ulottuva Viikinbaana.

Laajaan pyöräbaanojen verkostoon kuuluu Pohjoisbaanan lisäksi muun muassa Oulunkylästä Itäkeskukseen ulottuva Viikinbaana. Viikinbaanaa on rakennettu uuden raitiotielinja Raidejokerin yhteydessä, ja se on valtaosin valmis.

Uusi Itäbaana puolestaan kulkee keskustasta Kalasataman kautta Itäkeskukseen. Osa Itäbaanastakin on jo käytössä.

Kuluvana vuonna jatketaan myös Munkkiniemenbaanan, Pitäjämäenbaanan ja Pasilanbaanan suunnittelua.

– Tavoitteena on, että yhä useampi kaupunkilainen haluaisi taittaa niin työ- kuin vapaa-ajanmatkansa sujuvasti fillarilla. Parannamme pyöräilyn houkuttelevuutta, koska pyöräilyn lisääntymisellä on paljon yhteiskunnallisia hyötyjä. Se muun muassa tuottaa terveyshyötyjä, parantaa liikennejärjestelmän toimivuutta ja lisää ihmisten hyvinvointia, Lehmuskoski sanoo.

Sujuvan liikkumisen lisäksi pyritään parantamaan turvallisuutta

Pääradan läheisyydessä kulkevan Pohjoisbaanan pyöräväylän arvioidaan lyhentävän matka-aikaa yhdeksän kilometrin osuudella kymmenellä minuutilla.

Pohjoisbaanalla hurautellaan myös siltojen ylitse. Sillat kulkisivat Kehä I:n, Vantaanjoen sekä Tapanilan aseman alikulkuväylän yli.

– Sujuvan liikkumisen lisäksi pyritään parantamaan pyöräilyn ja jalankulun turvallisuutta, Lehmuskoski painottaa.

Toimialajohtajan mukaan nykyisellään Pohjoisbaanan reitti on pyöräilijöille monin kohdin hieman hankala.

– Pohjoisbaanalla voi ajaa sujuvasti molempiin suuntiin, eli uusi väylä rakennetaan kaksisuuntaiseksi ja niin, että kaistat ovat eri käyttäjäryhmille riittävän leveitä ja mäet kohtuullisen loivia, Lehmuskoski sanoo.

Leveydeltään noin nelimetrinen Pohjoisbaana toteutetaan pääosin laajentamalla nykyisiä pyöräteitä. Aivan uusia tieosuuksia on luvassa Taivaskallioon, Malminkaarelle sekä Tapanilan asemalle.

Pyöräkaistale tulee tiiviisti rakennettuun ympäristöön, joten vaikutukset luontoon ja luontoarvoihin ovat laaditun päätösesityksen mukaan vähäisiä ja paikallisia.

Suurimmat luontovaikutukset kohdistuvat liito-oravan alueille Käpylässä ja Taivaskalliossa.

– Jatkosuunnittelussa pyritään löytämään keinot, joilla vaikutukset luontoon jäisivät mahdollisimman vähäisiksi, Lehmuskoski sanoo.

Voit keskustella aiheesta torstaihin 16. helmikuuta kello 23:een asti.