Pedersören kunnassa Pohjanmaalla maatilalta löytyi viime viikolla yli 200 nautaa kuolleina. Poliisi tutkii tapausta törkeänä eläinsuojelurikoksena.
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton Etelä-Pohjanmaan yhdistyksen kenttäpäällikkö Ari Perälän mukaan menehtyneenä löytyneiden eläinten määrä on harvinaisen suuri.
– En muista itse näin isoa tapausta lähimenneisyydestä. Vastaavia tapauksia saattaa Suomesta löytyä yhdestä kahteen vuodessa, mutta ne ovat harvoin tätä kokoluokkaa.
Ari Perälä kommentoi ainoastaan vastaavia tapauksia yleisesti. Eläinten laajamittaiset kaltoinkohtelutapaukset johtuvat tyypillisesti eläintenhoitajien sekä taloudellisista että henkisistä ongelmista.
– Suomessa pyritään pitämään eläimistä viimeiseen asti huolta. Siitä seuraa helposti, ettei omasta hyvinvoinnista huolehdita. Jossain kohtaa ihmiselle käy niin, ettei enää osata hakea ulkopuolista apua.
Tilan ongelmat näkyvät hänen mukaansa ulospäin maito- ja teurasmäärien vähenemisenä.
Suomessa pyritään pitämään eläimistä viimeiseen asti huolta. Siitä seuraa helposti, ettei omasta hyvinvoinnista huolehdita. Jossain kohtaa ihmiselle käy niin, ettei enää osata hakea ulkopuolista apua
Ari Perälä
Perälän mukaan esimerkiksi maidontuotantotilat ovat säännöllisessä eläinlääkärin valvonnassa. Lisäksi niin meijerit kuin teurastamot ovat tekemisissä tuottajatilojensa kanssa.
– Teurastamo- ja maitotuotannossa laatua seurataan hyvin tarkasti. Yrityksillä on tarkat laatukriteerit, ja jos asiat eivät ole kunnossa, se vaikuttaa myös heidän tuotteeseensa.
Mahdolliset epäkohdat pyrittäisiin ensin korjaamaan.
– Teurastamoissa on tarkastuseläinlääkärit, jotka tarkastavat eläimiä. Jos joiltakin tiloilta tulevissa eläimissä on huomautettavaa, siitä tulee jatkoseuraamuksia. Vaikka se voi tuntua tuottajista hankalalta asialta, näiden asioiden seuraaminen on tarpeellista, Perälä jatkaa.
Valtaosa eläinsuojelutarkistuksista perustuu epäilyyn
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ympäristöterveydenhuoltoyksikön päällikkö, läänineläinlääkäri Matti Nyberg kertoo, että Pedersören tapaus tuli heidän tietoonsa teurastamon henkilökunnan ilmoituksesta.
– Kunnan valvontaeläinlääkäri ja läänineläinlääkäri kävivät tarkistamassa ja toteamassa tilanteen ja kutsuivat poliisin paikalle.
Valvontaviranomaisella on Nybergin mukaan oikeus tehdä eläinsuojelutarkastus, kun on aihetta epäillä, että eläimiä kohdellaan lain vastaisesti. Hän kommentoi asiaa ainoastaan yleisellä tasolla.
– Viranomainen ei voi puuttua asiaan, jos se ei tiedä.
Epäilyihin perustuvia tarkastuksia ja uusintatarkastuksia tehdään Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella noin 1 500 kappaletta vuosittain pieneläimet ja uusintatarkastukset mukaan luettuna.
Epäily voi herätä milloin mistäkin syystä, kuten jos nautojen pitäisi olla iässä, jossa ne pitäisi toimittaa teuraaksi eikä mitään kuulu
Matti Nyberg
Ilman epäilyä läänineläinlääkärit tekevät niin sanottuja EU-eläinsuojelutarkastuksia ja EU-tukiin liittyviä tarkastuksia. Näitä tarkastuksia tehtiin aluehallintoviraston alueella viime vuonna 130 kappaletta Ruokaviraston toimeksiannosta.
– Epäily epäkohdasta voi herätä milloin mistäkin syystä, kuten jos nautojen pitäisi olla iässä, jossa ne pitäisi toimittaa teuraaksi eikä mitään kuulu, Nyberg sanoo.
Mikäli tila ei saa korjattua yritysten huomaamia puutteita, kyseeseen voi tulla tuottajasopimuksen päättäminen tilallisen kanssa. Jos tila jää vaille sopimuksia, katsooko eläinten perään enää kukaan?
– Jos esimerkiksi sähkölaitos irtisanoo sopimuksen tilan kanssa, siitäkin on tullut meille eläinsuojeluilmoituksia. En tosin tiedä, millaiset sisäiset ohjeet laitoksilla on, Nyberg sanoo.
Tilan yhteistyökumppaneilla ei ole lakisääteistä velvollisuutta eläinsuojeluviranomaiselle ilmoittaa tällaisista asioista, eikä tuottajasopimuksen irtisanominen sinänsä ole eläinsuojeluasia.
– Mutta jos syynä on se, että eläimet ovat huonolaatuisia, silloinhan se on. Ja silloin meille ymmärtääkseni ilmoitetaan.
Nyberg näkee, että eläinten kanssa tekemisissä olevien henkilöiden ilmoitusherkkyydessä olisi vielä kehittämisen varaa.
– Kaikilla olisi syytä olla mielessä, että jos he saavat tietoonsa tilanteita, joista voi aiheutua eläimille kärsimystä, he ilmoittavat siitä valvontaviranomaiselle.
Myös Perälä toivoo, että asioihin uskallettaisiin puuttua, jos kaikki ei ole kunnossa.
– Kyllähän naapurien silmälläpitoa toivoisi tällaisissa tapauksissa, Perälä sanoo.
Viime kädessä vastuu eläimistä on kuitenkin aina yrittäjällä.
Venäjän hyökkäyksen aiheuttama hintojen nousu näkyy avuntarpeessa
Maatalousyrittäjille tukea tarjoavan Välitä viljelijästä -projektin vetäjä Pirjo Ristola kertoo, että erityisesti tänä vuonna yhteydenottojen suurimpina syinä ovat olleet taloushaasteet, jaksaminen ja työkykyasiat.
Aiheet ovat olleet aikaisempinakin vuosina esillä, mutta talouden ja jaksamisen ongelmat ovat nyt korostuneet.
– Talouteen liittyvien yhteydenottojen osuus on ollut viime syksystä alkaen entisestään nousussa, mutta myös jaksaminen liittyy vahvasti talousasioihin.
Talouteen liittyvien yhteydenottojen osuus on ollut viime syksystä alkaen entisestään nousussa, mutta myös jaksaminen liittyy vahvasti talousasioihin.
Pirjo Ristola
Myös tilan lopettamiseen liittyvät yhteydenotot ovat lisääntyneet. Taustalla on monenlaisia syitä, muun muassa Ukrainan sodan aiheuttama hintojen nousu.
– Yhteydenottoja tulee selvästi enemmän kuin esimerkiksi vuosi sitten. Monessa yhteydenotossa mietitään myös tilan alasajoa tai ainakin tuotantosuunnan vaihtoa ja tilan tulevaisuutta, Ristola sanoo.
Ristola toivoo, että viljelijät ottaisivat yhteyttä jo heti, kun ensimmäinen lasku jää maksamatta tai kun oma jaksaminen mietityttää.
– Silloin ratkaisutkin ovat paljon helpompia kuin myöhäisemmässä vaiheessa.
Hän on havainnut, että hankkeen kuusivuotisen historian aikana viljelijöiden kynnys ottaa yhteyttä on madaltunut, mutta sitä voi yhä madaltaa.
– Vielä on viljelijöitä, jotka eivät ole tienneet, että kauttamme saa apua.
Juttua päivitetty 17. helmikuuta kello 14.53: Lisätty Ari Perälän puhelinhaastattelu kuunneltavaksi juttuun.
Artikkelin otsikkoa korjattu 18.2. kello 9.32 muotoon ”asiantuntija toivoo” aiemman ”eläinlääkäri toivoo” sijaan.