Satamalakkoa pelätään ja sitä pyritään yleensä välttämään viimeiseen asti. Pieni 1 800 ahtaajan joukko saa kansakunnan polvilleen, kun vienti estyy. Selvitimme asiantuntijoilta lakon taloudellisia vaikutuksia.
Mitä lakko maksaa?
Suomi on riippuvainen ulkomaankaupasta ja nyt satamalakko käytännössä pysäytti viennin ja tuonnin.
Viennin ja tuonnin arvo on noin neljä sataa miljoonaa euroa päivässä.
Yksi suurimmista vientialoista on metsäteollisuus, joka arvioi alan menetysten olevan noin 35–40 miljoonaa euroa päivää kohti. Suurin osa tuotannosta menee vientiin.
Satamalakon vaikutukset säteilevät monelle alalle ja kaikkien vaikutusten arvioiminen on jokseenkin mahdotonta.
Lyhyt lakko ei välttämättä juuri aiheuta menetyksiä. Tavarat vain toimitetaan asiakkaille myöhässä.
Mitä vaikutuksia lakolla on kansantaloudelle?
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla arvioi, että yhden kuukauden tavaraviennin menetys olisi noin 4 miljardia euroa. Se vastaisi 1,5–2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Laskelmassa vienti loppuisi täysin eikä olisi myöhemmin korvattavissa.
Viikon mittaisen lakon menetys kansataloudelle olisi suuruusluokaltaan miljardi euroa.
Viikoksi seisahtunut vienti ei kuitenkaan välttämättä tuo lainkaan menetyksiä, jos varastoihin kertyneet tuotteet toimitetaan myöhässä.
Kun vienti lakkaa, tuonnin tarve vähenee, koska Suomeen tuodaan paljon välituotteita eli raaka-aineita ja komponentteja. Niitä tarvitaan tuotteisiin, joista suuri osa menisi vientiin.
Yrityksillä on tavoite pitää varastot pieninä, koska varastoihin sitoutuu kustannuksia. Vientituotteiden tekeminen varastoon lakon aikana vie tilaa sekä yrityksissä että satamissa.
Viikon mittaisen lakon vaikutukset eivät ole kansantaloudelle merkittävä, mutta kuukaudessa vaikutukset alkaisivat näkyä.
Vähentääkö palveluviennin kasvu satamalakon merkitystä?
Palvelujen vienti ja tuonti ovat kasvaneet koko ajan. Palveluviennin osuus on Suomessa noin kolmasosa koko viennistä.
Suomalaisyritykset vievät varsinkin tietotekniikan palveluja. Lisäksi viedään esimerkiksi matkustus- ja kuljetuspalveluja.
Palveluviennin kasvu vähentää satamien merkitystä pitkällä tähtäimellä.
Tavaravientiin nähden palveluviennin merkitys on kuitenkin vielä pieni. Siten satamalakon merkitys on tuntuva ja ahtaajilla on edelleen suuri painostusvoima.
Juttua varten on haastateltu Etlan ennustepäällikköä Päivi Puontia, Tilastokeskuksen kehittämispäällikköä Tuomas Rothoviusta ja Elinkeinoelämän keskusliiton pääekonomistia Penna Urrilaa.