VARSOVA / PRUSZKÓW Marta Małeckan arki on auttamista. Varsovalaiselle yrittäjälle on jo vuoden verran ollut selvää, mihin energia ja huomio on suunnattava.
– Olen sarjayrittäjä ja vastuussa useasta yhtiöstä. Mutta helmikuun 24. päivän jälkeen 100 prosenttia ajastani on mennyt ukrainalaisten auttamiseen.
Małecka on yksi puolalaisen Be a hero -vapaaehtoisjärjestön perustajista. Idea syntyi, kun Małecka ystävineen alkoi pohtia, miten puolalaisten apua ukrainalaisille voisi kanavoida ja tehostaa.
– Ajattelin, että voin hyödyntää kaupallista osaamistani avun tehostamiseksi.
Małecka esittelee Ylelle järjestön varastotiloja Varsovan lähistöllä, missä lahjoituksin ostettuja tuotteita varastoidaan Ukrainaan lähetettäväksi.
Peruselintarvikkeiden ja hyödykkeiden ohella järjestö lähettää Ukrainaan puolustusvoimien tarvitsemia varusteita, kuten makuualustoja ja ajoneuvoja.
– Ukraina ei voita sotaa pelkästään riisin ja proteiiniannosten avulla, Małecka toteaa ykskantaan.
Hyökkäys herätti auttamisen halun
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on herättänyt puolalaisissa ennennäkemättömän auttamishalun.
1,4 miljoona ukrainalaista oli hakenut maasta väliaikaista suojaa. Mikään muu maa ei ole vastaanottanut yhtä monta Ukrainan pakolaista.
Sodan alkaessa tuhannet puolalaiset lähtivät Ukrainan vastaiselle rajalle vastaanottamaan sotaa pakenevia ihmisiä. Monet puolalaiset majoittivat ukrainalaisia kodeissaan.
Puolan ulkopoliittisen instituutin johtajan Sławomir Dębskin mukaan Ukrainan sodan synnyttämällä auttamishalulla on yhtymäkohtia Puolan historiaan.
– Kutsuisin puolalaisten asennetta ja tapaa vastata Ukrainan sotaan Puolan uudeksi kansannousuksi. Kaikki tapahtui ilman ylhäältä tullutta käskyä. Sota kosketti meitä kaikkia ja kaikki halusivat tehdä jotain Ukrainan auttamiseksi, Dębski sanoo.
Neuvostoliiton etupiiriin kuuluneiden puolalaisten on helppo eläytyä Ukrainan tilanteeseen, Dębski jatkaa. Puolassa koetaan, että ukrainalaiset taistelevat myös heidän puolestaan.
– Venäläiset eivät pysähdy Ukrainaan, ellei heitä pysäytetä siellä.
Puola lähettää aseita ja kouluttaa
Puolan sotilaallinen tuki Ukrainalle on niin ikään merkittävää.
Kielin taloudellisen tutkimuslaitoksen kartoituksen mukaan Puola on Britannian ja Saksan jälkeen eniten aseapua antanut Euroopan maan.
Suhteessa väkilukuun ja bruttokansantuotteeseen Puola on Saksaa merkittävämpi aseavun antaja. Puola on myös maanitellut Saksaa sallimaan Leopard 2-taistelupanssarivaunujen viennin Ukrainaan.
Olemme varoittaneet Venäjän uusimperialistisesta politiikasta jo kauan.
Andrzej Kozłowski, tutkija
Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan keskittyvän Casimir Pulaski-säätiön tutkijan Andrzej Kozłowskin mukaan on luonnollista, että eturintamassa oleva Puola panostaa Saksaa enemmän Ukrainan sotilaalliseen tukemiseen.
– Tukeminen oli meille helpompaan, koska Ukrainan auttamiseen suhtaudutaan niin positiiviisesti. Tätä pidetään myös meidän sotanamme.
Kozłowski painottaa, että Puolalla on ainoana maana yhteistä rajaa sodan kaikkien osapuolten eli Venäjän, Valko-Venäjän ja Ukrainan kanssa.
Lisäksi Puolalla on tärkeä asema Ukrainan lähetettävien aputoimitusten solmukohtana.
Venäjään liittyvät varoitukset on kuultu
Sławomir Dębskin korostaa, että Puola on jo vuosien ajan varoittanut Venäjän uusimperialismin muodostamasta uhasta.
Puola kritisoi muun muassa Nord Stream 2-kaasuputken rankentamista Venäjältä Saksaan.
Venäjän hyökkäyksen jälkeen Puolan näkemyksille löytyy enemmän ymmärrystä.
– Tehtävämme on mennä Pariisiin, Lontooseen ja tarvittaessa myös Washingtoniin, kertomaan heille, että aikaa ei ole hukattavaksi. Jos Ukraina häviää, me tulemme elämään täysin erilaisessa ja paljon vaarallisemmassa maailmassa.
Dębskin mukaan panostukset Ukrainan puolustamiseen lisäävät Puolan uskottavuutta kansainvälisissä yhteyksissä.
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden saapuu tänään vierailulle Puolaan.
Huoli Puolan omasta turvallisuudesta
Aseavun taustalla on myös huoli Puolan omasta turvallisuudesta. Useat Ylen haastattelemat asiantuntijat arvioivat, että Venäjän huomio voi siirtyä muihin Euroopan valtioihin, jos Ukraina kukistuu.
Tutkija Andrzej Kozłowskin mukaan myös Puolaan kohdistuu konkreettinen uhkakuva.
– Puola voi olla seuraava kohde Venäjän aggressiiviselle politiikalle. Mutta myös ilman sitä Ukrainan tappiolla olisi meille valtavat taloudelliset vaikutukset.
Kozłowskin mukaan Ukrainan tappio edellyttäisi Puolalta puolustusbudjetin merkittävää kasvattamista ja asevelvollisuuden palauttamista.
Suhteet Unkariin ovat kärsineet
Venäjän hyökkäyksellä on niin ikään ollut vaikutuksia Puolan suhteisiin muihin Euroopan maihin.
Pääministeri Viktor Orbánin vastahakoisuus Venäjän vastaisista pakotteista päätettäessä on viilentänyt Puolan ja Unkarin kansalliskonservatiivisten hallitusten perinteisin lämpimiä suhteita.
– Venäjää myötäilevälle politiikalle ei löydy minkäänlaista ymmärrystä Puolassa, ei hallituksessa, ei yhteiskunnassa laajemmin, ulkopoliittisen instituutin Dębski sanoo.
Dębskin mukaan Unkari on tehnyt virheen panostaessaan hyviin Venäjä-suhteisiin edullisen kaasun ja ydinteknologian toivossa.
– He kuvittelivat, että heidän taloutensa lähtisi nousuun hyvien Venäjä-suhteiden avulla.
Sota luo uusia kumppanuuksia
Dębski arvioi, että suhtautuminen Venäjään ja Ukrainan sotaan luo uusia kumppanuuksia ja jakolinjoja Eurooppaan.
Tutkija ja itäisen Keski-Euroopan asiantuntija Adam Balcer on samoilla linjoilla.
– Parhaat ystävämme löytyvät pohjoisesta, Balcer sanoo, viitaten Baltian maihin, Pohjoismaihin ja Britanniaan ja niiden suhtautumiseen Venäjän hyökkäykseen.
Balcer korostaa, että maantieteellinen sijainti ei itsessään määrittele Euroopan maiden suhtautumista Venäjän hyökkäykseen. Kaikki naapurit eivät kuitenkaan tue Ukrainaa Puolan tavoin, hän toteaa.
Balcer pitää Saksan päätöstä sallia Leopard 2 -taistelupanssarivaunujen lähettäminen Ukrainaan merkittävänä. Saksan ohella olisi keskusteltava myös muiden isojen maiden roolista Ukrainan tukemisessa.
– Italialla ja Ranskalla on paremmat puolustusvoimat kuin Saksalla. Heidän pitäisi myös sitoutua tukemaan Ukrainaa nykystä enemmän.
Kahnaus EU:n kanssa jatkuu
Kiista oikeusvaltion periaatteiden noudattamisesta on hiertänyt Puolan ja EU:n suhteita jo usean vuoden ajan.
EU on vaatinut, että oikeuslaitoksen riippumattomuuteen liittyvät ongelmat korjataan, jos Puola haluaa EU-tukensa täysimääräisinä.
Venäjän hyökkäyksen seurauksena keskustelu Puolan ongelmista on jäänyt taka-alalle. Brysselissä tiedostetaan Puolan keskeinen merkitys Ukrainan tukijana.
Tutkija Kozłowskin mukaan oikeusvaltion periaatteisiin liittyviä ongelmia ei ole unohdettu.
– Puolan hallitus uskoo, että he voivat käyttää tätä vipuvartena ja vaikuttaa EU-komissioon saadakseen heidät unohtamaan oikeusvaltion periaatteisiin liittyvät ongelmat. Näyttää kuitenkin siltä, että hallitus joutuu muuttamaan asennettaan saadaksen rahat.
Yrittäjä Marta Małeckan mukaan Ukrainalle osoitettu solidaarisuus on seikka, josta kaikki puolalaiset voivat olla ylpeitä poliittisista jakolinjoista riippumatta.
– Venäjän hyökkäys Ukrainaan muistutti meitä siitä, että vapauden lisäksi myös solidaarisuus on meille tärkeä arvo. Solidaarisuusliike loi muutoksen Puolassa 80-luvulla ja teki meistä vapaan maan. Sota muistuttaa meitä sen merkityksestä.