Soklin malmiesiintymästä on valmistunut jälleen uusi selvitys.
Suomen Malmijalostuksen toteuttama alustava selvitys kaivoshankkeesta vakuuttaa, että hanke olisi mahdollista toteuttaa taloudellisesti kannattavasti.
Kaivosaluetta on ensimmäistä kertaa tutkittu kokonaisvaltaisesti siten, että selvitystä ei ole tehty yhden yhtiön tarpeiden näkökulmasta. Nyt alueelta on löytynyt huomattava määrä harvinaisia metalleja.
Kaivoksella voitaisiin edistää vihreää siirtymää, uskoo yhtiön raaka-aineiden liiketoiminta-alueen johtaja Jani Kiuru.
Harvinaiset maametallit ovat välttämättömiä vihreän siirtymän toteutumiselle. Tällä hetkellä Euroopassa ei kuitenkaan tuoteta harvinaisia maametalleja juuri ollenkaan, Kiuru toteaa.
Harvinaisia maametalleja käytetään muun muassa kestomagneettien valmistukseen. Kestomagneetteja käytetään puolestaan sähköautoissa ja tuulivoimaloiden turbiineissa sekä puolustusteollisuudessa.
Soklin esiintymästä löytyy useita muitakin metalleja, esimerkiksi rautaa ja fosfaattia. Soklista voitaisiin saada yli viidesosa Euroopan vuotuisesta fosfaatin tarpeesta, yhtiö arvioi. Fosfaattia käytetään lannoitteiden lisäksi myös akkuteollisuudessa.
Mineraalipotentiaalista on kuitenkin edelleen tutkittu vasta pieni osa.
Kokonaan valtion omistama Suomen Malmijalostus osti Lapissa Savukoskella sijaitsevan Soklin esiintymän norjalaiselta lannoitejätti Yaralta kaksi vuotta sitten.
Nyt valtionyhtiö on tehnyt noin vuoden ajan selvitystä kaivoshankkeesta. Alueella on tehty myös koekairauksia.
Savukoskella Sokli-hanke jakaa mielipiteitä
Savukoskelaisten keskuudessa Soklin kaivoshanke jakaa mielipiteitä. Esimerkiksi Kemin-Sompion paliskunnan poroisäntä Mika Kavakka totesi viime syksynä, että hanke olisi haudattava.
Myös paikallinen luontojärjestö Sompion luonnonystävät ry haluaa suojella aluetta. Aluetta on ehdotettu liitettäväksi osaksi Urho Kekkosen kansallispuistoa.
Soklin ympäristöluvista on väännetty useaan otteeseen. Korkein hallinto-oikeus (KHO) tyrmäsi viime keväänä keväällä Soklin kaivoshankkeen ympäristöluvan, jonka aiempi omistaja Yara jätti vuonna 2018.
KHO palautti asian alimpaan lupaviranomaiseen eli Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon kokonaisuudessaan uudelleen käsiteltäväksi.
Suunnitelmissa kymmenien kilometrien maanalainen putki
Valtionyhtiössä uskotaan, että Soklista saadaan vastuullinen kaivos. Uutena ideana on, että osa toiminnoista voitaisiin sijoittaa ympäristön kannalta sopivampaan paikkaan.
Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että louhittu malmi pumpattaisiin maanalaista kuljetusputkea pitkin käsiteltäväksi useiden kymmenien kilometrien päähän Soklista.
Tarkkaa sijaintia putken toiselle päälle ei ole valittu, mutta yhtiön mukaan se voisi olla Soklin ja Kemijärven välillä. Näin jatkojalostusta voitaisiin tehdä myös liikenteen ja työvoiman saatavuuden kannalta paremmassa paikassa.
Korkein hallinto-oikeus torjui lupa-asian viimeksi juuri vesistöön kohdistuvien riskien vuoksi. Yhtiö kertookin tekevänsä töitä pinta- ja pohjavesimuutosten minimoimiseksi sekä Nuorttijoen taimenen elinolosuhteiden varmistamiseksi.
Tällä hetkellä viranomaiset myös selvittävät paikallisia luontotyyppejä.
Kaivosta suunniteltu 60-luvulta saakka
Soklin fosfaattiesiintymä löydettiin ensimmäisen kerran vuonna 1967, ja sen jälkeen esiintymällä on ollut useita eri omistajia, jotka ovat selvittäneet hankkeen kannattavuutta.
Suomen Malmijalostuksen tavoitteena on, että tämän vuoden aikana tehdään päätökset hankkeen viemisestä jatkoselvitykseen.
Jos se olisi suotuinen ja ympäristövaikutusten arviointi ja luvitusprosessit saataisiin niiden jälkeen käynnistettyä, kaivoksen infrastruktuurin rakentaminen voisi alkaa 2030-luvun alkupuolella.
Tällä hetkellä valtionyhtiö vie asiaa eteenpäin, mutta on vielä epäselvää, mikä yhtiö kaivoksen toimintaa varsinaisesti pyörittäisi.
Investointina kaivos olisi noin 1–1,5 miljardin arvoinen.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida 17.2. kello 23:een saakka.