Kela-korvausten pienenemisen arvioidaan vähentävän hedelmöityshoitoihin hakeutuvien ihmisten määrää sekä pahentavan entisestään julkisen sairaanhoidon ruuhkia.
Valtio poisti vuoden alusta Kela-korvaukset valtaosalta yksityislääkäreiden toimenpiteistä, kuten hedelmöityshoidoista, fysioterapiasta ja radiologisista tutkimuksista. Korvausta saa yhä muun muassa mielenterveyden ja suun hoidossa, mutta ei enää esimerkiksi gynekologisissa sekä silmälääkärin tutkimuksissa. Vastaanottokäynnistä saa 8 euron korvauksen. Hallitus esitti Kela-korvauksen leikkaamista ja eduskunta päätti esityksestä joulukuussa.
Hedelmöityshoidoissa Kela-korvaus on kattanut noin 20 prosenttia kuluista. Esimerkiksi yksi koeputkihoito yksityisellä klinikalla voi maksaa noin 4 500 euroa, josta Kela korvasi aiemmin 600 euroa.
THL:n tutkimusprofessori Mika Gissler arvioi, että hedelmöityshoitoihin hakeutumiset vähenevät, kun yhä harvemmalla on vara yksityiseen klinikkaan. Julkisessa terveydenhuollossa on puolestaan paikoin pitkät jonot ja tiukemmat säännöt esimerkiksi iästä ja painosta.
Tämä on ollut lannistava viesti niille, jotka hedelmöityshoitoja tarvitsevat.
Piia Savio
Lapsettomien yhdistyksen Simpukan toiminnanjohtajan Piia Savion mukaan yhä useampi vanhemmaksi haluava joutuu nyt miettimään tarkkaan, millaisiin hoitoihin voi ryhtyä.
– Nyt turvaudutaan kevyempiin hoitoihin tai kokeillaan vain yksi hoitokierros, mutta ei sitten jatketa hoitoja. Hedelmöityshoidoissa usein juuri toisto tuo toivotun tuloksen, Savio sanoo.
Savion huolena on, että julkisen terveydenhuollon hedelmöityshoidot ruuhkaantuvat nyt entisestään.
– Silloin entistä harvempi saa hoitoja, yhä useampi rajataan hoitojen ulkopuolelle. Pahimmassa tapauksessa se sysää ihmiset luopumaan lapsitoiveesta, kun ajatellaan että siihen ei ole taloudellisesti varaa, Savio sanoo.
Lähes puolet hedelmöityshoidoista tehdään yksityisillä klinikoilla.
Suomessa hoitoja annetaan vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa
Suomessa viisi prosenttia lapsista syntyy hedelmöityshoidoilla. Se on huomattavasti vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa: esimerkiksi Tanskassa 10 prosenttia lapsista syntyy hedelmöityshoidoilla.
Gisslerin mukaan tämä kertoo siitä, että Suomessa ei tarjota tarpeeksi kohtuuhintaisia hedelmöityshoitoja julkisessa terveydenhuollossa. Nyt osalla suomalaisista jää lapsitoive toteuttamatta, mikä näkyy myös Pohjoismaiden matalimpana hedelmällisyyslukuna.
Syynä kasvaneeseen hedelmöityshoitojen tarpeeseen on se, että moni aikuinen lykkää lastentekoa myöhemmäksi, jolloin se ei enää välttämättä onnistu perinteisellä tavalla.
Yliopistosairaalat ovat lisänneet viime vuosina resurssejaan sen jälkeen, kun uudet potilasryhmät, kuten itselliset naiset, naisparit ja hiv- tai hepatiittipositiiviset, tulivat julkisten hoitojen piiriin.
Väestöliiton tutkija Noora Lehtonen nostaa esiin ristiriidan Sanna Marinin (sd.) hallituksen linjauksissa. Hallitus sitoutui kevään 2021 väliriihen väestöpoliittisissa linjauksissa tukemaan toivotun lapsiluvun toteutumista.
– Näiden tavoitteiden kanssa yksityisen puolen Kela-korvausten poisto on harmillista kyllä ristiriidassa, Lehtonen sanoo sähköpostivastauksessaan.
Yksityisten lääkärikäyntien Kela-korvausten poisto tuo valtiolle säästöä 64 miljoonaa euroa. Se on tarkoitus käyttää osittain vanhuspalveluihin, kuten hoitajamitoituksen täyttämiseen.
Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 19. helmikuuta saakka.
21.2. kello 18.40 korjattu tietoa, että gynekologin ja silmälääkärin tutkimuksista ei saa Kela-korvausta, vaan ainoastaan kahdeksan euron korvauksen vastaanottokäynnistä.