Kosolan talon historia Lapualla on monipuolinen.
Talossa on ollut majatalo ja jääkärien värväystä, lapuanliikkeen päämaja sekä lukuisia puoti- ja liiketiloja.
Sipoolainen yrittäjä Jari Vesanen osti kiinteistön Herättäjä-yhdistykseltä kolme vuotta sitten. Hän on kunnostanut taloa pyrkien kunnioittamaan sen historiaa.
Lisää: Talo täynnä historiaa
Uutta maalausta vanhoihin tarinoihin
Kosolan talosta ei löytynyt ostettaessa kuin kaksi vanhaa ovea.
Nyt vanhaan miljööseen sopivia ovia on etsitty lähes ympäri maan.
On ostettu myös kokopuisia uusia, paksuja, palo-oviksi kelpaavia ovia, jotka nyt maalaa kokkolalainen antiikkikauppias, entisöijä Raul Pohjonen.
– Kun talossa on monta tarinaa, niin ikuistetaan muutamat näihin uusiin oviin. Vanha maalausperinne on ollut vahvaa ja haluan pitää sitä yllä omalta osaltani, kertoo Jari Vesanen.
Raul Pohjonen on jo käynyt Kosolan talossa maalaamassa jääkäriaiheisen oven karmeja oven tuontia varten.
Ensimmäinen Kokkolassa maalattu ovi laitetaan esille ensi lauantaina 25. helmikuuta. Tuolloin Kosolan talossa on illallistapahtuma jääkärien Suomeen palaamisen vuosipäivänä.
– Pohjoismaiden komeimmat ovet on tilattu Kokkolasta ja sellaiset sieltä luvattiin, Vesanen sanoo.
Työn alla on kolme ovea
Suomen sota näkyy Kosolan taloon tulevissa Pohjosen maalaamissa pariovissa.
Niissä on esimerkiksi ajalta tunnettuja henkilöitä, kuten von Döbeln ja Adlercreutz, on tykkejä, miekkoja ja vuosilukuja. Tekstejä on lainattu muun muassa Vänrikki Stoolin tarinoista.
Yksi ovista liittyy jääkäreihin. Ovesta löytyy esimerkiksi stilisoitu jääkärilippu ja Jääkärimarssin säkeitä vaikeasti luettavalla vanhalla tekstityypillä tekstattuna.
Erityisosaaminen siirtyy suvussa
Entisöijä Raul Pohjosella on vahva osaaminen vanhasta maalausperinteestä suvussa olevan tiedon ansiosta.
Pohjosen äidinisä Rufus Hill oli kivisten muistomerkkien tekijä. Häneltä jäi vanhoja kirjainmalleja jälkipolville.
Pohjosen äiti Mona Pohjonen puolestaan tutki talonpoikaista maalausperinnettä ja keräsi paljon aineistoa. Raul Pohjonen on jatkanut ja kirjoittanut kirjoja aiheesta.
Raulin poika Harald Pohjonen on myös alalla, joten vanha mestari–kisälli -oppiminen on toiminut.
”Geneettinen taju värimaailmasta”
Talonpoikaisessa maalaustyylissä tehdään värit itse värijauheesta. Maalaamisessa käytetään myös pellavaöljyvernissaa ja lisäaineena tärpättiä, kertoo Pohjonen.
Hänen mukaansa värisävyjen tulee sopia talon kokonaisuuden kanssa.
– Minulla on näkömuistissa se värimaailma. Kun on lapsesta asti ollut antiikkialalla ja tehnyt myös kirjat talonpoikaismaalauksesta, niin sen tietää luissaan, mikä on oikea värisävy.
Talonpoikainen maalausperinne on ollut Länsi-Suomessa vahvaa.
– Meillä suomalaisilla on varsinkin täällä Pohjanmaalla geneettinen taju siitä, mikä on se oikea värimaailma, kehuu Pohjonen. Näillä nykyajan keinotekoisilla väriaineilla niitä sävyjä ei saada aikaan.
Raila Paavola kävi Raul Pohjosen verstaalla kuulemassa tilaaja Jari Vesasen odotuksista ja Pohjosen maalausprosessin etenemisestä.
Aiheesta enemmän: