– Jyväskylän VPL-matkat hyvää huomenta!
–Tero Reingoldt tässä, hyvää huomenta!
–Hei.
–Työmatka kiitos!
Tämän aamupuhelun jyväskyläläinen Tero Reingoldt ottaa jokainen arkiaamu. Hän tilaa itselleen työmatkaa varten vammaispalvelulain mukaisen kyydin. Jotta työpaikalle ehtisi ajoissa se on muistettava tehdä hyvissä ajon.
– No se on arjen normaali tilanne, että tilaan kyydin aamulla töihin mennessä ja iltapäivällä uudelleen töistä palatessa, hän kertoo.
Asiantuntijatyössä työskentelevän Reingoldtin työpaikka sijaitsee noin kymmenen minuutin ajomatkan päässä. Työt alkavat kahdeksalta, ja kyyti on tilattava viimeistään heti seitsemän jälkeen.
– Nyt sitten odotetaan mielenkiinnolla, että tuleeko auto ajallaan, Reingoldt toteaa.
Hän on onnistunut ehtimään töihin varsin hyvin.
– Tuossa vähän laskeskelin, että omalta kohdaltani matkat ovat onnistuneet 98-prosenttisesti.
Mutta sitten tulee niitä poikkeustilanteita.
– Mulla on ollut vähän yli kymmenen sellaista aamua, jolloin olen myöhästynyt. Tavallinen myöhästyminen on sellaiset 15–30 minuuttia, mutta pisimmillään olen myöhästynyt tunnin ja 15 minuuttia.
Onneksi työnantaja on tähän saakka ymmärtänyt ja joustanut tarvittaessa.
Reingoldtin mukaan hyvin toimiva VPL-kyytisuhde tarkoittaa myös sitä, että hän on tarkkana ja huomioi keliolosuhteet ja kertoo aina tavoiteajan, milloin töissä on oltava.
– Kyyditettävän on oltava valmiina, kun tilattu kyyti tulee. Muuten myöhästyminen alkaa kertautua ja kaatuu toisten niskaan, hän toteaa.
Vammaispalvelulain mukaisen taksikyydin tavoitteena on taata rajoitteista huolimatta arkinen työnteko. Ne ovat kuitenkin julkista liikennettä korvaava vaihtoehto eli toisin sanoen taksi ei ole taksi, vaan esimerkiksi linja-auton, raitiovaunun, metron tai esimerkiksi lähijunan korvike.
Tämän vuoden alussa hyvinvointialueet ottivat hoitaakseen myös vammaispalvelulain mukaiset kuljetukset.
Keski-Suomessa vammaispalvelulain mukaisten kyytien järjestäminen kilpailutettiin viime vuonna ja uudet tuottajat aloittavat maaliskuun alusta.
– Asiakkaiden matkojen on onnistuttava nykyistä paremmin. Uudistus parantaa muun muassa taksien saatavuutta, lupaa Keski-Suomen hyvinvointialueen logistiikkapäällikkö Sari Hyötyläinen.
Hyötyläisen mukaan saatavuutta parantaa se, että uudistuksen jälkeen mukana on toivetaksi-malli, jossa asiakas voi sopia suoraan palvelun tarjoajan kanssa kyydistä. Lisäksi tarjontaa parantaa myös käyttöön otettu luokseajokorvaus.
– Sillä maksetaan siirtymiä eli sitä, että auto tulee kauempaa, Hyötyläinen sanoo.
Suuri vastuu on Hyötyläisen mukaan nyt valituilla kahdella palveluntuottajalla eli Keskustaksilla ja Keski-Suomen Matkojenyhdistelykeskuksella.
– Heidän toimintamalliinsa pitää sisältyä se, että jos siellä on autojen saatavuusongelmaa tai esimerkiksi autojen invakalusteissa on ongelmia, asiakkaaseen otetaan yhteyttä ja kerrotaan korvaavasta palvelusta ja tiedotetaan aikataulun muutoksista.
Myös Tero Reingoldt toivoo, että uuden järjestelmän myötä mahdollistuu mahdollisimman ajantasainen tiedottaminen kyydistä. Se estäisi asiakkaan kannalta hankalat tilanteet.
– Esimerkiksi Matkakeskuksessa on ongelmana tietää, mikä autoista on oma. Pääkaupunkiseudulla on ollut käytäntö, että on kerrottu auton numero ja vielä vähän arvioitu, milloin se oma auto on paikalla. Olin kerran 45 minuuttia pakkasessa, kun ei tiennyt milloin auto tulee ja ei ole voinut mennä sisälle.
Suomessa hyvinvointialueet ovat vasta havahtumassa siihen, että vammaispalvelulain mukaiset kuljetukset ovat nyt yksi järjestettävä asia, toteaa Taksiliiton tekninen asiantuntija Ville Jaakola.
Tätä nykyä tilanne on hänen mukaansa kirjava.
– Se vaihtelee suuresti. Hankintamalleja tuntuu olevan lähes yhtä paljon kuin on hyvinvointialueita. Siellä on sitten tehty enemmän tai vähemmän onnistuneita hankintoja matkan varrella. Paljon on vielä voimassa vanhoja sopimuksia, joissa kunta on hoitanut kilpailutuksen, vain maksaja on vaihtunut, Jaakola toteaa.
Keski-Suomessa käyttöön otettavaa kahden palveluntarjoajan mallia hän pitää sinänsä hyvänä, koska siinä ei anneta monopolia yhdelle välittäjälle.
– Palvelun laadulla on merkitystä, kun kenelläkään ei ole yksinoikeutta. Palveluntuottajat joutuvat kilpailemaan laadulla keskenään.
Tero Reingoldt muistuttaa, että paras malli vaatii kaikkien osapuolien kuulemista.
– Kun järjestelmiä kehitetään, on tärkeää, että kuullaan sekä kyytien tarjoajia että asiakkaita. Pitäisi tavoitella sellaista tilannetta, jossa kaikki voittavat.