Kallistunut ruoka on saanut kuluttajat tutkimaan entistä tarkemmin ostoskoriensa sisältöä. Hintojen lisäksi huomio on kiinnittynyt myös pakkauskokojen pienenemiseen. Hinta on ennallaan, mutta tuotteen sisältö on kutistunut.
Ilmiö on nimeltään shrinkflaatio, ja sitä on havaittu ympäri maailman.
Esimerkiksi kahvipaketin pienentynyt koko puhutti jo vuosi sitten. Havaintoja kutistumisesta on tehty myös sipsipusseissa, muropaketeissa, suklaapatukoissa, margariinirasioissa ja jäätelöissä.
Usein tuotteen pienentyminen tapahtuu kuluttajan huomaamatta. Listasimme keinot, joiden taakse shrinkflaatio usein naamioidaan.
Voit katsoa jutun pääpointit myös tältä toimittaja Sara Salmen lyhyeltä videolta:
1. Uusi paketti
Markkinoinnin yliopistonlehtori Mika Yrjölä Tampereen yliopistosta kertoo, että yksi klassinen tapa kutistaa tuotetta on muuttaa pakkauksen muotoa kahdesta eri suunnasta. Jos sekä tuotteen korkeus että leveys muuttuvat, ihmisen kyky arvioida kokoa heikkenee.
– Muutama vuosi sitten laboratoriokokeissa havaittiin, että näin toimien tuotetta pystyy kutistamaan jopa yli kaksikymmentä prosenttia ilman, että se huomataan, Yrjölä sanoo.
Jos siis esimerkiksi maitotölkkiä madallettaisiin ja samaan aikaan levennettäisiin, pelkän muodon perusteella olisi vaikea sanoa, onko myös sisältöä muutettu.
Yleensä ihmisten tuntosarvet ovat tiukasti pystyssä, jos joku tuttu tuote on muuttanut ulkomuotoaan, sanoo Juha Beurling-Pomoell Kuluttajaliitosta.
– Tuotteen uudistaminen voi olla hämäävää, eikä kuluttaja välttämättä huomaa, että samaan aikaan tuote on myös pienentynyt. Saattaa jopa olla, että tuote on saatu näyttämään isommalta vaikka todellisuus on päinvastainen.
2. Vanhan uusi lanseeraus
Harva meistä on koskaan edes kiinnittänyt huomiota tuotteiden EAN-koodeihin, eli nykyisiin GTIN-koodeihin. Tutummin niitä kutsutaan viivakoodeiksi.
Niiden muuttuminen saattaa kuitenkin kertoa myös tuotekoon muuttumisesta. Uusi koodi tarvitaan, mikäli tuotteen nettosisältö muuttuu tai sen fyysistä mittaa tai bruttopainoa muutetaan yli tietyn rajan.
– Jos tuotteen paino muuttuu yli 20 prosenttia, se vaatii uuden EAN-koodin. Samoin toimitaan, jos tuotteen nimi muuttuu, kertoo data- ja analytiikkayritys Nousua oy:n Helena Parkkinen.
Nousua seuraa muun muassa päivittäistavarakauppojen tuotevalikoimaa ja tekee niistä analyysejä.
Parkkinen muistuttaa, että minkään tuotteen uudelleen luominen ei ole valmistajalle yksinkertainen juttu. Eineksien kohdalla se voi tarkoittaa isojakin muutoksia tuotantolinjoihin.
Uudistunut tuote täytyy myydä uudelleen kauppojen valikoimiin, eikä se välttämättä saa samanlaista näkyvyyttä ja asemointia kaupassa kuin ennen.
– Tuotteen pieni painomuutos ei tarkoita valmistuspuolellakaan isoja investointeja, ja on varmasti yksi syy siihen, että painomäärän muutos tehdään vanhaan tuotteeseen, Parkkinen sanoo.
3. Oleellinen pieneen printtiin
Olipa yksittäisen tuotteen hinta millainen hyvänsä, hintavertailussa ainoa toimiva keino on verrata kilo- ja litrahintoja.
– Tämä on se, mitä kehotan aina katsomaan. Ei tuijoteta tuotehintaa vaan siirretään katse siihen pienemmällä kirjoitettuun eli kilohintaan, Juha Beurling-Pomoell muistuttaa.
Mika Yrjölän mukaan yritykset ovat hyvin hereillä siitä, kuinka herkkiä kuluttajat ovat varsinkin hinnanmuutoksille.
– Tutkimukset osoittavat, että kuluttajat reagoivat hintamuutoksiin muita muutoksia herkemmin. Vaikka tuote itsessään olisi muuttunut, ehkä pienentynytkin, niin se ostetaan jos hinta on pysynyt samana.
4. Uusi resepti
Tuotteen sisällön muuttuminen ei automaattisesti tarkoita sisällön kutistumista. Merkintä ”uusi maku” tai ”uusi resepti” voi kuitenkin tarkoittaa esimerkiksi lihamäärän vähenemistä vaikka grammamäärä pysyisi samana.
Mika Yrjölä suosittelee olemaan aavistuksen skeptinen aina, kun pakkausmerkintöihin ilmestyy merkintä sisällön muutoksesta.
– Tyypillisesti uudistus on se, että einestuotteeseen lisätään esimerkiksi paprika. Samalla saatetaan lisätä vaikkapa jauhon osuutta ja pienentää lihamäärää. Tuotteen paino pysyy siis samana.
Klassinen esimerkki on kanasuikaleet marinadissa.
– Kannattaa tutkia, paljonko tuotteessa on kanaa ja paljonko marinadia. Elintarviketuotannossa käytetään paljon vettä koska se painaa. Eli ihmiset saattavat maksaa isosta määrästä vettä.
5. Vaivihkainen muutos kaikille tutussa tuotteessa
– Suurimmaksi osaksi ihmiset ostavat itselleen jo ennalta tuttuja tuotteita. Tämä mahdollistaa niiden huomaamattoman pienentämisen, sillä tuttua tuotetta ei jäädä kaupassa tarkemmin tutkimaan esimerkiksi grammamäärän osalta, sanoo Juha Beurling-Pomoell.
Beurling-Pomoell muistuttaa, että lain mukaan kaikissa tuotteissa täytyy aina olla merkintä sisällön koosta. Sen muuttumisesta, tässä tapauksessa pienentymisestä, ei kuitenkaan tarvitse mainita.
Tuotteen pienentämisessä ei ole sinällään mitään pahaa, mutta jos se tehdään vaivihkaa ja kuluttajalta salassa, se tuntuu huijaamiselta.
Juha Beurling-Pomoell
– Mielestäni kokomuutos olisi hyvä mainita, samoin kuin kerrotaan uudistuneesta reseptistä tai koostumuksesta. Tuotteen pienentämisessä ei ole sinällään mitään pahaa, mutta jos se tehdään vaivihkaa ja kuluttajalta salassa, se tuntuu huijaamiselta.
Markkinoinnin yliopistonlehtori Mika Yrjölä sanoo, että kuluttajan subjektiivinen kokemus ei ole koskaan väärä.
– Jos kuluttaja kokee itsensä petetyksi, niin silloin on jokin asia mennyt markkinoinnissa pieleen. Sitä on turha yrittää kierrellä ja kaarrella.
Juttua muokattu 24.2. 11:10 Korjattu yksikköhinta tuotehinnaksi.
Juttua muokattu 30.3. 11:14 Täsmennetty tietoa siitä, milloin tuote tarvitsee uuden GTIN-koodin.
Mitä ajatuksia tuotteiden pienentyminen sinussa herättää? Kiinnitätkö itse kaupassa huomiota esimerkiksi kilohintoihin? Voit keskustella aiheesta perjantaihin 24.2. kello 23:een asti.