Kaivosyhtiö Anglo American Sakatti Mining jättänee tänä vuonna ympäristölupahakemuksen kaivoksen tekemisestä Natura-suojellun Viiankiaavan alle. Sakatti-niminen kaivos tuottaisi nikkeliä ja myös muita metalleja.
Kaivosyhtiö Anglo American Sakatti Mining aloitti vaikuttamisen julkiseen kompensaatiokeskusteluun viime vuonna tiedottamalla ostaneensa Inarin yhteismetsältä tuhansia hehtaareja ikimetsää luontohaittojen vapaaehtoiseen ekologiseen kompensoimiseen eli hyvittämiseen.
Yhtiö myös mainosti kompensaatiokauppaa näyttävästi Helsingin Sanomissa.
Ostetusta 2900 hehtaarin vanhasta metsästä yhtiö kertoi maksaneensa 10,4 miljoonaa euroa. Maailman suurimpiin kaivosyhtiöihin lukeutuvan Anglo Americanin liikevaihto oli vuonna 2021 runsaat 41 miljardia dollaria.
Yhtiö kehui ostosta Suomen kaikkien aikojen suurimmaksi vapaaehtoiseksi ekologiseksi kompensaatioksi. Ostetulla ikimetsällä hyvitettäisiin osaksi Sakatti-kaivoshankkeen luontohaittoja Sodankylässä, jos kaivos aikanaan tehdään.
Mainonta synnytti mielikuvan, että Sakatin haitat hoidetaan vapaaehtoisella kompensaatiolla.
Anglo Americanin metsäostosta koskevassa tiedotteessa ja mainoksessa vaiettiin siitä, että kaivoshanke Sakatti sijaitsee Viiankiaavalla. Sakatti on maastokohta Viiankiaavalla ja puhumalla Sakatista voi olla puhumatta Viiankiaavasta, joka on suojeltu Natura 2000 -ohjelmassa EU:n luontodirektiivin ja lintudirektiivin perusteella. Naturan lisäksi alue on suojeltu kansallisella soidensuojeluohjelmalla.
Viiankiaavan tunnetuksi tehnyt luonnonsuojelija ja Sodankylän kunnanvaltuuston puheenjohtaja, Riikka Karppinen (vihr.) pitää kaivosyhtiön julkistamaa vapaaehtoista kompensaatiota arveluttavana mielipidevaikuttamisena.
– Minun mielestäni tämmöistä vapaaehtoista ekologista kompensaatiota ei koskaan saisi käyttää yksittäisen kaivosyhtiön sosiaalisen toimiluvan hankkimiseen.
Karppisen mielestä Viiankiaapa ei ole korvattavissa luonnon monimuotoisuuden ollessa uhattuna ja luontokadon kiihtyessä.
– Kun kaksinkertaisesti suojellulle Viiankiaavalle ei ole korvaavaa aluetta, niin pitäisi olla selvää, että tänne ei voi perustaa kaivosta eikä luontoarvoja heikentää. Kun luonnon monimuotoisuus katoaa ja ilmastonmuutos kiihtyy, niin arvokkaista luontoalueista pitäisi pitää ehdottomasti huolta ja säilyttää ne suojeltuina, sanoo Karppinen.
Kaivosyhtiö: Inarista hankittu ikimetsä ei korvaa Viiankiaavan Natura-suojelua
Kysyttäessä mistä kompensaatiometsässä oikeasti on kysymys, yhtiön toimitusjohtaja Pertti Lamberg sanoo suoraan, ettei aluetta ole tarkoitettu Viiankiaavan suojeltujen luontoarvojen korvaamiseen.
– Mahdollinen Natura-alueen kompensointi naturapoikkeamatilanteessa on kokonaan tästä erillinen asia. Inarin yhteismetsä ei ole tarkoitettu eikä sovellu sellaiseen, sanoo Lamberg.
Inarista hankitun alueen suojeluprosessi on Lambergin mukaan vielä kesken. Hakemus suojelualueeksi on viimeistelyä vailla valmis, mutta jätetään Lapin ely-keskukselle toimitusjohtajan mukaan vasta kun alueen lohkominen itsenäiseksi kiinteistöksi on valmis.
– Alueesta tulee yksityinen suojelualue, sanoo Lamberg.
Inarista ostetussa alueessa on kysymys vapaaehtoisesta ekologisesta luontohaittojen hyvittämisestä, josta uudet luonnonsuojelulain pykälät tulevat voimaan ensi kesänä.
Natura-alueen merkittävät heikennykset pakko korvata
Viiankiaavan Natura-alueen suojelussa on kyse EU:n luontodirektiivistä ja ratkaisevaa on katsovatko ympäristöviranomaiset, että heikentääkö kaivos merkittävästi suojeluarvoja vai ei.
Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöjuristin Matti Kattaisen mukaan Natura-alueen luontoarvojen korvaaminen on luontodirektiiviin perustuen pakollista eikä vapaaehtoista.
– Luonnonsuojelulain mukaan valtioneuvosto voi myöntää Natura 2000-suojelualueen luontoarvoja merkittävästi heikentävälle hankkeelle, kuten kaivokselle, tehtaalle tai vesivoimalalle luvan, jos hanke on toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä eikä vaihtoehtoista ratkaisua ole, Kattainen sanoo.
Kattaisen mukaan valtioneuvoston on myös määrättävä Natura 2000 -verkoston yhtenäisyydelle tai luonnonarvoille aiheutuvien heikennysten korvaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä.
Kaivosyhtiön lähtökohta on ollut kaiken aikaa, että kaivos voidaan toteuttaa ilman Natura-suojeltujen luontoarvojen merkittävää heikennystä.
Kaivosyhtiö pyrkii konsulttien voimin ympäristövaikutusten arvioinnissa YVA:ssa näyttämään, että kaivos ei merkittävästi heikentäisi Viiankiaavan luontoarvoja. Tavoitteena on välttää tilanne jossa yhtiö joutuisi hakemaan valtioneuvostolta poikkeuslupaa Natura-suojelusta.
Yhtiö on täydentänyt YVA-selostusta nyt pari vuotta. Uusi versio esitellään Lambergin mukaan lähiaikoina ja on mahdollista, että yhtiö jättää kaivoksen ympäristölupahakemuksen vielä tänä vuonna.
Jos katsottaisiin, että merkittävää poikkeuslupaa ei tarvita, yhtiön ympäristö- ja vesitalouslupa käsiteltäisiin ensimmäisenä asteena Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa, jonka päätöksestä voi valittaa Vaasan hallinto-oikeuteen ja viimeinen aste olisi korkein hallinto-oikeus.
Jos taas viranomaiset päätyisivät siihen, että kaivos heikentää merkittävästi Natura-alueen luontoarvoja, niin lupaprosessista tulee vaativampi: pitää saada poikkeuslupa valtioneuvostolta.
Kaivoksen poikkeusluvan ratkaisee viime kädessä EU:n luontodirektiivin tulkinta onko kaivokselle erittäin tärkeän yleisen edun vaatima pakottava tarve eikä vaihtoehtoja ole.
Jos valtioneuvosto antaisi poikkeusluvan, niin se määräisi miten heikennettävät luontoarvot olisi korvattava.
Valtioneuvoston päätöksestä voisi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja lopulta valtaa olisi myös Euroopan unionin tuomioistuimella. Natura perustuu EU:n normeihin ja tulkintojen poikkeuksista pitää olla EU-linjassa. EU-tuomioistuimen lausunnolla olisi ratkaiseva merkitys.
