SDP teki neljä vuotta sitten Satakunnassa eduskuntavaalituloksen, josta on vaikea pistää paremmaksi.
Yli 25 prosentin kannatus ja kolme kansanedustajaa kahdeksan edustajan vaalipiiristä oli unelmatulos. Sen saavuttaminen vaati onnistunutta ehdokasasettelua ja vaalikampanjaa sekä aika paljon tuuria.
Tulos, jota vaikea toistaa
Vuonna 2023 SDP lähtee Satakunnassa vaaleihin virallisena tavoitteenaan kolmen paikan säilyttäminen. Maakunnan demarit ovat kuitenkin realisteja ja sanovat suoraan, että päämäärä on hankala saavuttaa.
Syynä on ennen muuta ehdokasasettelu: Demarien äänikuningatar Kristiina Salonen siirtyy maakuntajohtajaksi, eikä tilalle ole saatu yhtä valovoimaista ehdokasta. Vaikka Salosen 10 430 äänestäjästä valtaosa jatkaisi demarien tukijoina, menetys on iso. Äänimäärä oli noin kolmasosa demarien koko viimekertaisesta äänipotista Satakunnassa.
Viime syksynä SDP:ssä jännitettiin, valitaanko myös 8 281 ääntä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa saanut Krista Kiuru uusiin tehtäviin eli Porin kaupunginjohtajaksi. Porin valtuusto ei Kiurua valinnut, mikä katkaisi demarien 75-vuotisen putken Porin kaupungintalon ykköspaikalla.
Satakunnan demarien piiritoimistolla saatettiin huokaista helpotuksesta, sillä kahden äänikuningattaren samanaikainen menetys olisi ollut todella vaikea paikata.
Kiuru ykkösehdokas
Demarit lähtevät huhtikuun vaaleihin siis koronanyrkkinä kunnostautunut perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru ykkösehdokkaanaan. Hänen läpimenonsa on käytännössä varmaa.
Kristiina Salosen poisjäänti vahvistaa merkittävästi kolmannen demarikansanedustajan eli Kankaanpään Heidi Viljasen asemaa. Osa Salosen äänestäjistä saattaa siirtyä samoilla sosiaalialan teemoilla profiloituneen Viljasen taakse.
Viljanen joutuu kuitenkin tekemään vahvan vaalikampanjan, jos aikoo uusia paikkansa. Demarien sisällä toisesta ja mahdollisesta kolmannesta kansanedustajan paikasta käydään kovaa kisaa.
Euran Ari Reunanen ylsi jo viimeksi 300 äänen päähän Arkadianmäestä. Porilainen Sinikka Alenius on tehnyt hyvää tulosta kunta- ja aluevaaleissa.
Raumalla Kristiina Salosen äänipottia on jakamassa useita ehdokkaita. Rauma on vahva demaripaikkakunta, jonka äänestäjät suosivat omiaan. Viimeksi paikkakunnan demarikannatus oli peräti 37,1 prosenttia, toiseksi korkein koko Suomessa.
On kiinnostavaa nähdä, kerääkö Rauman demariehdokkaista suurimman äänipotin kätilö Maarit Pirinen, myyjä Sari Seimelä vai työsuojeluvaltuutettu Juha Viitala.
Oman ykkösehdokkaan puuttuminen huolettaa SDP:n raumalaisaktiiveja. Osa Salosen äänestäjistä voi vaihtaa puoluetta ja antaa äänensä oman paikkakunnan kansanedustajan Matias Marttisen (kok.) jatkokauden varmistamiseksi.
107 ääntä ratkaisi
SDP sai viime vaaleissa Satakunnasta kolme kansanedustajaa erittäin niukalla äänierolla. Jos keskusta olisi kerännyt 107 ääntä enemmän, demarit olisivat saaneet vain kaksi edustajaa ja keskusta olisi napannut toisen paikan. 107 ääntä siis ratkaisi, että SDP oli paitsi Satakunnan ykkönen, myös eduskunnan suurin puolue yhden paikan erolla perussuomalaisiin.
Tiukaksi voi mennä tälläkin kertaa. Demarien valtakunnallinen kannatus on viime vaalitulosta korkeammalla, joten aivan mahdotonta kolmen paikan saaminen ei Satakunnassa ole. Demarien vahvin haastaja maakunnan ykköspaikasta ovat perussuomalaiset.
Vuonna 2015 perussuomalaiset olivat Satakunnan suurin puolue, 2019 SDP otti perinteisen piikkipaikkansa takaisin. Myös kokoomus ja keskusta kärkkyvät demarien kolmatta paikkaa, mutta niillä tuskin on asiaa SDP:n ja perussuomalaisten kisaan ykköstilasta.
Edelleen Suomen sosiaalidemokraattisin vaalipiiri?
Satakuntalaisdemarien työtä helpottaa se, että vaalikamppailusta näyttää tulevan koko Suomen tasolla kolmen suurimman puolueen – kokoomuksen, SDP:n ja perussuomalaisten – pääministerikilpailu. Keskustasta vasemmalle suuntautuvat äänestäjät saattavat taktikoida, että vasemmistoliiton tai vihreiden sijasta kannattaa äänestää demareita, jotta pääministerin paikka ei menisi oikeistolaisille.
Vasemmistoliiton nakkilalainen työläiskansanedustaja Jari Myllykoski ei ole enää näissä vaaleissa ehdolla, mikä suosii demareita. Vihreiden äänestäminen taas on Satakunnassa ainakin tähän asti ollut kansanedustajavalinnan kannalta tyhjän äänestämistä, koska puolue ei ole onnistunut ohittamaan maakunnan korkeaa äänikynnystä.
Yhdessä kilpailussa Satakunnan demarit aikovat edelleen olla ykkönen, kävi miten kävi. Satakunta on ollut vaaleista toiseen Suomen sosiaalidemokraattisin vaalipiiri. Tästä asemasta satakuntalaisilla olisi taas hyvät asemat, kun demarit jakavat vaalien jälkeen vastuupaikkoja eduskunnassa ja mahdollisesti hallituksessa.
Saako SDP kolme paikkaa? Pysyykö puolue Satakunnan ykkösenä? Keskustele aiheesta Yle Tunnuksella 23.2. klo 23 saakka.