INARI. Euroopan keskuspankki seuraa nyt erittäin tarkasti palkankorotusten kehittymistä, kertoo pääjohtaja Christine Lagarde Ylen haastattelussa Saariselällä.
– Näköpiirissä ei ole inflaatiokierrettä palkkojen nousun vuoksi, mutta se olisi erittäin vaikea tilanne, jos sellainen tulisi, Lagarde varoittaa.
Jos palkat nousevat tuntuvasti, se kiihdyttää inflaatiota kulutuksen lisääntyessä. Kun kuluttajahinnat nousevat jo nyt kovaa 8–9 prosentin vauhtia euroalueella, suuret palkankorotukset vain ruokkisivat hintojen nousua.
Tällöin keskuspankin on sille annetun tehtävän mukaisesti katkaistava kierre, ja sen se voi tehdä taloutta jäähdyttämällä eli korkoja nostamalla.
Voit katsoa Lagarden koko haastattelun ja opiskelijoiden kysymykset täältä:
Ylen haastattelussa pääjohtaja Christine Lagarde toistaa pariinkin kertaan, että EKP aikoo hidastaa hintojen nousun tavoittelemaansa kahteen prosenttiin – ”mitä ikinä se vaatiikaan”.
Ilmaisu on sama, jota edellinen pääjohtaja Mario Draghi käytti syvimmän eurokriisin aikana kymmenisen vuotta sitten: keskuspankki tekee kaikkensa kiihdyttääkseen talouskasvua. Lausahduksesta alkoi valtava keskuspankkielvytys, joka on jatkunut näihin päiviin asti.
– Meidän tehtävämme on osoittaa päättäväisyyttä inflaation hidastamisessa kahteen prosenttiin. Inflaatio palaa kahteen prosenttiin, Lagarde sanoo tiukasti.
Se tarkoittaa todennäköisesti yhä nousevia korkoja. Viime vuoden kesästä lähtien EKP on nostanut ohjauskorkoja kolme prosenttiyksikköä. Vielä ainakin maaliskuussa pankki aikoo lisätä korkoon 0,5 prosenttiyksikköä.
Euroopan keskuspankin yli päättävä elin, 26-jäseninen neuvosto, on kokoontunut alkuviikoksi Inariin Lappiin. Keskuspankkiirit pohtivat uusimman tutkimustiedon pohjalta muun muassa sitä, miten palkkojen nousu vaikuttaa inflaatioon eri puolilla euroaluetta, ja miten siihen kannattaisi reagoida.
– Inflaation painaminen kahteen prosenttiin ei ole vain tavoitteemme, vaan se on parasta, mitä voimme tehdä talouden hyväksi, Lagarde sanoo.
Inflaation kuriin saaminen antaa mahdollisuuden myös korkojen laskemiseen, Lagarde muistuttaa. Tämä puolestaan keventää valtioidenkin korkomenoja.
Suomessa on meneillään iso palkkakiista. Voiko inflaatio lähteä laukalle palkkavaatimusten vuoksi?
– Tarkastelemme palkkaneuvotteluja erittäin tarkasti, koska se on avaintekijä meille [inflaation seurannassa] ja se on avaintekijä myös ihmisille. Neuvottelijoiden on tärkeää ymmärtää, että inflaatio palaa kahteen prosenttiin. Emme nöyrry polvillemme emmekä horju tehtävän edessä vaan teemme sen, mitä inflaation nujertaminen vaatii.
EKP:n omankin ennusteen mukaan inflaatio laskee nykymenolla vasta kahden vuoden päästä 2,4 prosenttiin. Valtioiden velanhoitokulut voivat nousta sitä ennen selvästikin.
Ettekö pelkää, että aiheutatte taantuman, kun nostatte korkoja näin nopeasti?
– Haluan huomauttaa, että kaikki puhuivat taantumaan vajoamisesta viime vuoden lopussa ja tämän vuoden alussa euroalueella. Tätä ei ole tapahtunut.
– Mikään Euroopan maa ei ole taantumassa vuonna 2023. Kaikkien Euroopan maiden pitäisi pärjätä. Ei hyvin, ei kovin suurin luvuin, mutta taantumaa ei tule, Lagarde sanoo.
Nyt kun korot nousevat, mitä tapahtuu pahasti velkaantuneille maille kuten Italialle?
– Kaikkien euroalueen maiden velanhoitomenot kasvavat. Niissä euroalueen maissa, kuten esimerkiksi Suomessa, jotka ovat pidentäneet laina-aikojaan, velanhoitomenojen kasvu näkyy myöhemmin, kun lyhennykset tulevat eteen, Lagarde sanoo.
Velanhoitomenot eivät kuitenkaan nouse äkkiarvaamatta vaan vähitellen.
– Jos ja kun onnistumme vähentämään inflaatiota, edessämme on aika, ettei korkotasoa tarvitse enää pitää korkealla – kunhan varmistuu, että inflaatio on laskenut tavoitetasolle, Lagarde sanoo.
Euroopan keskuspankin toimet heijastuvat kaikkialle talouteen. Lagarde vastasi Ylen haastattelun yhteydessä suomalaisopiskelijoiden kysymyksiin.
Kysymyksissä nostettiin esiin muun muassa se, miten ankaraan talouskuriin lähivuosina on varauduttava, miten EKP voi vaikuttaa yhteiskuntien kahtiajakoon ja voidaanko maahanmuutolla ratkaista työvoimapulan ongelmia.
Lagardelle kysymyksiä esittivät Aalto-yliopiston opiskelijat Meeri Korpi ja Rasmus Räsänen sekä Helsingin yliopiston Joona Rissanen, Jolana Kapp ja Henna Vättö. Kysymykset löytyvät ylläolevalta videolta.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 22.2. kello 23:een saakka.