Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Mariupolissa elämä ja kuolema ovat vahvasti läsnä – ukrainalaisten tviitit kertovat rauniokaupungin arjesta

Uutistoimisto Reuters kävi Venäjän miehittämällä alueella ja haastatteli asukkaita elämästä Venäjän miehittämässä kaupungissa.

Venäjän valloittamaan Mariupoliin jäänyt Tatiana Bušlanova kertoo elämästä kaupungissa.

Kaakkois-Ukrainan Mariupol näyttää kuvissa rauniokaupungilta, jossa olisi lähes mahdotonta elää normaalia elämää. Siellä on kuitenkin vielä ihmisiä, jotka eivät ole halunneet lähteä Venäjän vallan alta.

Venäjä miehitti Mariupolin rannikkokaupungin viime toukokuussa. Taisteluissa kuoli arvioiden mukaan kymmeniä tuhansia ihmisiä. Kaupungista oli ennen taisteluja paennut puolet 450 000 ihmisen väestöstä.

Huhtikuussa loukussa oli noin 100 000 siviiliä ja muutama tuhat sotilasta Venäjän joukkojen saarrettua kaupungin.

Azovstalin tehtaalla olleet viimeiset ukrainalaiset sotilaat antautuivat 17. toukokuuta.

Uutistoimisto Reuters haastatteli tämän kuun alussa kaupunkiin jääneitä ihmisiä, yksi heistä oli Tatiana Bušlanova.

Hän menetti kotinsa hyökkäyksessä, jonka jälkeen venäläiset repivät talon alas.

– Tässä he purkavat rakennusta. Toista kerrosta ei näy enää. Se on sääli. Asuimme siellä 20 vuotta, kertoo Bušlanova ja näyttää kännykältä kuvaa entisestä kotitalostaan.

Hän odottaa miehensä kanssa uutta asuntoa, joka on heille luvattu.

Venäläiset ovatkin alkaneet rakentaa kaupunkia uudelleen. Venäjän hallinnon alaiset viranomaiset ovat vaihtaneet valuutan ruplaksi ja yrittävät nyt rakentaa kouluja, joissa käytetään venäläistä opintosuunnitelmaa.

Ylen tässä kuussa julkaisemassa selvityksessä kävi ilmi, että Mariupolin koululaisia on viety Pietarin alueelle leirikeskuksiin, joissa heitä yritetään venäläistää.

Mariupolin teatterin kohtalo

Kaupungin vahvasta merkityksestä ukrainalaisille kertoo kenties se, että ukrainalaiset päivittävät kaupungin kaduilta edelleen kuvia Twitteriin ja Telegramiin.

Kaupungin keskustassa sijaitseva draamateatteri on yksi kohteista, joista jaetaan usein kuvia.

– ”Suuren venäläisen kulttuurin” ohuen julkisivun alla on vain rikoksia, tuskaa, kuolemaa ja raunioita, kirjoittaa ukrainalainen Kateryna Luta.

Teatteriin oli hakeutunut suojaan noin 1 200 ihmistä maaliskuussa, kun Venäjä pommitti teatteria ja surmasi eri arvioiden mukaan 300–600 ihmistä. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty sanoi kesäkuussa, että isku oli ilmiselvä sotarikos.

Droonikuvaa Mariupolin teatterin tuhoista.

Britannian yleisradioyhtiö BBC kertoi joulukuussa, että Mariupolin teatteria oli alettu purkaa. Samassa kuussa AP kertoi, että Mariupolin hautausmaalle oli satelliittikuvien mukaan oli kaivettu 10 300 uutta hautaa.

Sosiaalisessa mediassa on levinnyt kuvia myös kirjojen tuhoamisesta Mariupolissa.

– Venäläiset heittävät ukrainalaisia kirjoja pois Mariupolin Prjazovskin valtionyliopistosta. Osa lentää suoraan ikkunoista. Venäjä tuhoaa järjestelmällisesti kaikkea ukrainalaista miehitetyissä kaupungeissa, kertoo Olena Haluška.

Ukrainan presidentinhallinnon entinen tiedottaja Iuliija Mendel puolestaan esitteli tammikuista Mariupolia Twitter-tilillään.

– Kävely Mariupolissa sen jälkeen, kun Venäjä ”pelasti” sen, kirjoittaa Mendel.

Yle ei ole pystynyt varmistamaan tviittien kuvien ja videoiden aitoutta, mutta Mariupolin teatterin alueelta otettuja kuvia esiintyy myös Venäjän alaisten Mariupolin viranomaisten materiaalissa.

Lohduttomuuskaan ei saa ihmisiä lähtemään

Reutersille haastattelun antanut 65-vuotias Bušlanova asuu nyt asunnossa, joka kuului ennen mariupolilaispariskunnalle. He kuolivat Venäjän tulituksessa. Heidät oli haudattu talon pihalle, kunnes elokuussa ruumiit siirrettiin hautausmaalle.

– Se oli aika kammottavaa, sanoo Bušlanova Reutersille.

Pariskunnan kissa majailee edelleen asunnossa uusien asukkaiden kanssa.

Bušlanova kertoo ruuan korkeista hinnoista, kalleinta on kala.

Tässäkään tilanteessa pariskunta ei aio lähteä.

– Koska kukaan ei antaisi meille asuinpaikkaa muualtakaan. Missä asuisimme viimeiset elinvuodet? Elämme ne täällä.

Lähde: Reuters