Kaikki henkilöllisyys- ja muut todistukset aina mukana, omassa taskussa sähköisinä. Kaikki valtion palvelut samassa paikassa – eikä jokaisen viraston verkkopalveluun tarvitse kirjautua erikseen. Riittää, kun näyttää kasvonsa kännykälleen.
Kuulostaa unelmalta, eikö niin? Mutta se on ollut totta Ukrainassa kohta kolme vuotta. Tämän mahdollistaa valtion sovellus ja verkkopalvelu Dija.
Dija on osa presidentti Volodymyr Zelenskyin vuonna 2019 luotsaamaa ohjelmaa Sähköinen valtio. Nimi Dija on lyhenne sanoista “Deržava i ja” eli “Valtio ja minä”. Dija-sana tarkoittaa ukrainan kielessä tekoa tai tointa.
Kiovalainen Julia Ovtšarenko, 28, on käyttänyt Dijaa sen alkumetreiltä. Hän on ihastunut sen helppouteen ja käyttäjäystävällisyyteen.
– Ukrainalaiset ovat älykästä porukkaa, he arvostavat hyviä tuotteita. Dija on tehty sellaiseksi, että siihen on helppo tottua. Olen opettanut äitiäni kirjautumaan sinne, se toimii jopa vanhoissa puhelinmalleissa. Olen erittäin iloinen, että meillä on Dija, se inspiroi minua.
Ajokortista kansalaiskyselyihin
Ovtšarenko on startup-yrittäjä. Hän on kehittänyt yhdessä tiiminsä kanssa ADHD Numo -nimisen sovelluksen, joka auttaa tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöstä kärsiviä opettelemaan tärkeitä taitoja kuten esimerkiksia keskittymiskykyä.
– Hoidan Dijan kautta kaiken. Aikoinaan rekisteröin sen kautta yritykseni, nyt maksan siinä verot. Dijassa on minun verokorttini, ajokorttini ja kaikki henkilöllisyystodistukseni. En ole pitkään aikaan kantanut mukanani fyysistä passiani, Ovtšarenko kertoo.
Joitakin todistuksia, jotka ovat rajatun ajan voimassa, ei ole valmiina sovelluksessa vaan niitä täytyy hakea. Tällainen on esimerkiksi asuinpaikkatodistus, joka tulee näkyviin sovellukseen 24 tunnin kuluessa.
– Jos minun elämäntilanteeni muuttuu, Dijaan tulee uusia asiapapereita, esimerkiksi vihkitodistus tai lapsen syntymätodistus.
Sodan aikana Ovtšarenko hankki auton ja todisti, kuinka helppoa on hoitaa kaikki siihen liittyvät byrokraattiset asiat Dijan kautta.
– Hoidin auton rekisteröinnin Dijassa. Sinne tulevat myös kaikki verot ja maksut, jopa parkkisakot.
Dijassa on saatavilla useita kymmeniä palveluja. Niiden joukossa ovat kansalaiskyselyt yhteiskunnan ajankohtaisista asioista. Ne lisättiin vuosi sitten.
Ukrainalaisilta on kysytty esimerkiksi siitä, minä päivänä kannattaisi juhlia joulua, pitäisikö Ukrainassa sallia yleinen aseiden hallussapito, kenen tulisi edustaa Ukrainaa tämän vuoden Euroviisuissa tai mikä sodan aikana julkaistu postimerkki on kaunein.
Pohjana Uber, Airbnb ja Booking
Dija-projektin vetäjänä toimi digitaalisen siirtymän ministeriö ja sen johtaja Myhailo Fedorov, 32. Vuonna 2015 hän perusti yrityksen, joka toteutti mainoskampanjoita sosiaalisissa medioissa.
Vuonna 2019, 28 vuoden iässä, Fedorov vastasi Zelenskyin vaalikampanjan digitaalisesta markkinoinnista, ja vaalien jälkeen hänet nimitettiin ministeriksi. Siitä asti hän on toteuttanut projektia, jonka päämääränä on saattaa kaikki valtion palvelut jokaisen ukrainalaisen kännykkään ennen vuotta 2024.
– Kun aloimme rakentaa Dija-sovellusta, käytimme pohjana ennemmin yksityisen sektorin palveluja kuin muiden maiden kokemusta. Esimerkkeinä olivat Uber, Airbnb, Booking jne. Tutkimme, kuinka liikeala vaikuttaa käyttäjiin ja käyttäjäkokemukseen, kertoo Fedorov.
Tammikuun tietojen mukaan Dijalla on jo yli 18 miljoonaa käyttäjää eli noin puolet Ukrainan väestöstä. Sodan aikana tämä luku kasvoi 20 prosentilla.
Fedorovin mukaan digitaaliset palvelut helpottavat kansalaisten arkea ja elinkeinoelämää, mutta auttavat myös valtiota säästämään kustannuksia ja torjumaan korruptiota. Ministeriö arvioi alustavasti, että viime vuonna yhteissäästöt olivat noin miljardin euron luokkaa.
– Ihmisiltä ei mene aikaa matkoihin tai papereiden keräämiseen. Esimerkiksi rakennusalalla olemme automatisoineet kaikki prosessit ja jatkamme työtä sillä saralla, jotta pääsemme eroon kaikista korruptiotapauksista.
Projekti vaati totuttelua julkishallinnolta, mutta nykyään kaikki uudet projektit eri virastoissa ja ministeriöissä ehdotetaan heti lisättäväksi Dijaan, sanoo Fedorov.
– Tuorein esimerkki on lamppujen vaihtokampanja. Dijan kautta voi jättää hakemuksen, ja kun vie vanhat hehkulamput postiin, saa tilalle uudet energiansäästölamput, Fedorov sanoo.
“Dijassa ei ole mitään varastettavaa”
Julia Ovtšarenko sanoo, että hänellä on korkea luottamus Dijaa kohtaan, muun muassa tietoturvakysymyksissä.
– Olen varma, että some-alustoilla on meistä paljon enemmän tietoja kuin mitä pystyy urkkimaan Dijasta.
Tämän vahvistaa ministeri Fedorov.
– Dija ei itse säilytä tietoja vaan kaikki tapahtuu omissa rekistereissään. Dija on vain alusta, joka yhdistää kaikki nämä rekisterit. Itse palvelussa ei ole mitään varastettavaa.
Silti ministeriö palkkaa varmuuden vuoksi joka vuosi eettisiä hakkereita, jotta he löytäisivät palvelusta heikkoja kohtia. Mutta hakkereita riittää myös muunlaisia.
– Meillä on tavanomaisen sodan lisäksi meneillään maailman ensimmäinen kybersota minun mielestäni. Olemme rekisteröineet yli 2 000 kyberhyökkäystä, mutta emme yhtään tietovuotoa. Lisäämme uusia palveluja joka viikko eli kokemuksemme osoittaa, että voi elää keskellä 80 vuoteen suurinta sotaa ja rakentaa yhtäaikaisesti sähköistä valtiota.
Fedorovin mukaan sota vain kiihdyttää digitalisaatiota samalla tavalla kuin aikoinaan koronapandemia.
– Dijan kautta saamme tietoja vihollisen liikkumisesta tai venäläissotilaiden keskittymistä ja välitämme nämä tiedot puolustusvoimille. Sovelluksessa voi ilmoittaa omaisuudelle sodan takia aiheutuneet vahingot ja sisäiset siirtolaiset voivat saada nopeasti erilaisia tukia. Digitalisaatio on sodan aikana taannut sen, että kaikki valtion hallintoelimet ovat pysyneet pystyssä ja toimintakykyisinä.
Euroopalla on opittavaa Ukrainalta digikysymyksissä
Julia Ovtšarenkon mielestä Dijaan voisi lisätä mahdollisuuden sähköiseen äänestykseen vaaleissa. Samalla hän nostaisi kyselyiden tasoa ja järjestäisi Dijassa täysimittaisia kansanäänestyksiä.
– Olenhan palvelussa verifioituna Ukrainan kansalaisena.
Tätä ei ministeri Fedorovin mukaan toistaiseksi ole luvassa.
– Sähköinen äänestäminen ei ole työn alla, mutta Dijaan tulee ajan myötä ihan kaikki valtion palvelut. Mutta tähtäämme siihen, että valtio antaisi vain välttämättömiä palveluja, ja kaikki byrokratian perintönä jääneet palvelut jäisivät kokonaan historiaan.
Fedorov sanoo, että Dijan lisäksi digiministeriöllä on muitakin tärkeitä projekteja Ukrainan jälleenrakennusvaiheessa.
– Täytyy rakentaa 5G-verkkoja, sähköistä taloutta ja sähköistä koulutusta. Haluaisimme kehittää televiestintäalaa, ja Suomella on siitä paljon kokemusta, Fedorov sanoo.
Tammikuussa Davosin talousfoorumissa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (SDP) ja Myhailo Fedorov sopivat Suomen ja Ukrainan yhteistyöstä digitalisaation edistämiseksi. Tämän lisäksi Fedorov tapasi Sveitsissä Nokian johtoa. Suomalaisyritys lupasi toimittaa reitittimiä ukrainalaiskouluihin ja väestönsuojiin sekä antaa konsulttiapua televiestintäalan jälleenrakentamiskysymyksissä.
Ovtšarenko on varma, että digitaalisaatiossa Ukrainalla on paljon annettavaa Euroopalle.
– Jos tällainen palvelu kuin Dija tulisi Euroopan maihin, vaikkapa Saksaan, ihmiset olisivat paljon onnellisempia. Miksi jonottaa jossain virastossa tai pankissa, jos kaiken voi hoitaa saman tien matkapuhelimen kautta?
Esimerkkejä tästä on jo: Kuukausi sitten Virossa esiteltiin valtion palvelusovellus mRiik. Se on tehty ukrainalaisen Dijan pohjalta.