Uutinen hätkähdytti. Kaksi viikkoa sitten maanantaina uutisoitiin, että suomalainen Rosa Lappi-Seppälä on Saudi-Arabian naisten jalkapallomaajoukkueen uusi päävalmentaja.
Lappi-Seppälä, 48, on tehnyt pitkän ja kansainvälisen uran jalkapallon parissa. Suomen lisäksi hän pelasi yhteensä kymmenkunta vuotta Yhdysvalloissa, Belgiassa ja Italiassa. Valmentajana hän on luotsannut eri liigaseuroja, 23-vuotiaiden naisten maajoukkuetta sekä toiminut naisten A-maajoukkueen apuvalmentajana.
Mutta Saudi-Arabia? Maa, jonka yhteydessä on puhuttu paljon räikeistä ihmisoikeusrikkomuksista, ja jossa sukupuolten välinen tasa-arvo ei toteudu yhtä hyvin kuin useimmissa länsimaissa.
Ihmisoikeus- ja kansalaisjärjestöjen raporttien mukaan teloitukset, kidutus, alaikäisten vangitseminen ja näytösluonteiset oikeudenkäynnit ovat edelleen yleisiä maassa.
Lappi-Seppälä kertoo tehneensä paljon selvitystyötä ennen pestin vastaanottamista. Hän kävi myös paikan päällä tutustumassa olosuhteisiin ja ihmisiin.
– Totta kai jouduin arvioimaan asioiden eri puolia tosi tarkkaan. Tietysti perinteiset pohjoismaiset arvot ovat minulle erittäin tärkeitä, Lappi-Seppälä pohjustaa Saudi-Arabian Dammamista videoyhteyden välityksellä.
Lappi-Seppälä puntaroi lähipiirinsä kanssa tarkkaan pestin hyvät ja huonot puolet, ja sai lähipiiristään paljon tukea.
Hänen isänsä Jyrki Lappi-Seppälä työskenteli kansainvälisellä työurallaan muun muassa vuosina 1992–94 Kepan kehitysyhteistyöprojektin koordinaattorina Nicaraguassa. Tytär osallistui työhön omalla tasollaan viemällä jalkapalloa köyhiin kyliin.
30 vuotta myöhemmin Saudi-Arabia näyttäytyi hänelle jalkapallon näkökulmasta hieman vastaavanlaisena projektina.
– Olen nähnyt paljon eri maita ja erilaisia maailmantilanteita, esimerkiksi juuri 1990-luvulla Nicaraguassa. Sellaisten kansainvälisten kokemusten myötä olen oppinut, että maailma ei ole mustavalkoinen ja että asioihin voi vaikuttaa eri tavoin, Rosa Lappi-Seppälä puntaroi.
– On hyvä olla kriittinen ja nostaa epäkohtia esiin. Mutta yhtä lailla on tärkeää vaikuttaa asioihin aktiivisesti sisältäpäin, kun siihen on mahdollisuus, hän jatkaa.
Lappi-Seppälän nimitys herätti runsaasti kritiikkiä muun muassa siitä, miten hän on antanut itsensä ihmisoikeuksia polkevan valtion propagandan välineeksi. Pestiä on myös pidetty pr-temppuna. Lappi-Seppälä aavisti, millainen ryöpytys hänen pestistään Suomen mediassa seuraisi.
– Mutta en arvannut, että se ihan tällaiseksi menisi, hän sanoo.
Messi, Ronaldo, Lappi-Seppälä...
Vuonna 2019 naisten jalkapalloilun asema muuttui Saudi-Arabiassa viralliseksi, kun maan jalkapalloliitto SAFF perusti naisten jaoston. Ensimmäinen naisten amatööriliiga oli perustettu vuonna 2008. Vuonna 2020 aloitettiin naisten alueelliset kilpasarjat, ja vuosi myöhemmin perustettiin virallisesti naisten maajoukkue. Valtakunnallinen naisten liiga näki päivänvalon viime vuonna, ja ensimmäisen maan mestaruuden voitti helmikuun alussa Al-Nassr.
Saudi-Arabian naisten maajoukkuetta on kuvailtu ”puhtaaksi pr-tempuksi”, jolla pohjustetaan parempia asemia kansainvälisessä jalkapallossa. Maan yhteydessä puhutaan urheilupesusta ja vuoden 2030 miesten MM-kisojen hakuprosessin vauhdittamisesta.
Myös ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Suomen-osaston johtaja Frank Johansson nostaa urheilupesun toistuvasti esiin.
– On ihan selvää, että Saudi-Arabia käyttää urheilua – on se jalkapalloa, formuloita tai golfia – tarkoituksenaan peittää alleen maan toistuvat ihmisoikeusloukkaukset ja sen, että maassa ei ole minkäänlaista sanan- tai mielipiteen ilmaisun vapautta. Kaikki arvostelu järjestelmää kohtaan johtaa pitkiin vankeusrangaistuksiin, Johansson sanoo.
– Kruununprinssi Mohammed bin Salman on lähtenyt tietoisesti kiillottamaan maan kuvaa urheilun kautta ja käyttämällä siihen isoa rahaa. Tähän liittyvät esimerkiksi Lionel Messin saaminen maan jalkapallosuurlähettilääksi ja Cristiano Ronaldon meno sinne (Al-Nassriin), Johansson näkee.
Johansson niputtaa Lappi-Seppälän samaan joukkoon supertähtien kanssa. Lappi-Seppälä itse arvasi aiheen nousevan esille ja ymmärtää kysymyksen, muttei sen logiikkaa.
– Minun on vaikea kuvitella, mitkä olisivat käytännön esimerkit, joiden kautta minusta tulisi välikappale tällaiseen. En ole edes jalkapallomaailmassa mitenkään nimekäs ihminen, enkä usko, että minun kasvoillani tai nimelläni on mitään pr-arvoa, hän vastaa.
– En ole ollut esillä tai mukana missään, mikä ei liittyisi suoraan naisten maajoukkueeseen ja tyttö- ja naisjalkapallon kehitykseen. Siksi en usko tähän pr-juttuun. Täällä on alusta asti tehty selväksi, että minut on valittu osaamiseni ja kansainvälisen kokemukseni vuoksi, hän sanoo.
Lappi-Seppälän kokemuksen mukaan Saudi-Arabian naisjalkapalloprojekti on paljon vakaammalla pohjalla kuin Qatarin, missä naisten maajoukkueen toiminta lopetettiin pian sen jälkeen, kun maa oli saanut vuoden 2022 MM-kisat järjestettäväkseen.
– Naiset ovat täällä pelanneet vuosituhannen alusta asti, eikä tämä projekti ole yhden joukkueen varassa. Futsalmaajoukkue on ollut olemassa jo aiemmin, ja helmikuussa perustettiin U17-tyttöjen maajoukkue. Tyttöjen koululiigojen suosio on valtava. Tänne on rakennettu paljon harjoituskeskuksia, ja täällä on koulutettu suuri määrä naisvalmentajia ja -tuomareita. Osana työtäni koulutan itsekin valmentajia, Lappi-Seppälä luettelee.
– Näen, että täällä on tehty todella paljon asioita ja oikealla tavalla, jotta saataisiin pitkäaikainen vaikutus. Ei näin paljon vaivaa kannattaisi nähdä, jos halu kehittää ei olisi aito, hän sanoo.
Hän ei myöskään usko, että suomalaisen naisjalkapallovalmentajan puheilla olisi vaikutusta maan tilanteeseen. Siksi Lappi-Seppälä ei lupaa ryhtyä kenenkään tai minkään asian äänitorveksi. Sellaistakin Suomessa on vaadittu.
Johanssonilla on Lappi-Seppälälle ehdotus.
– Toivon, että hän ja muut paikan päällä olevat ulkomaalaiset ottaisivat kantaa, tekisivät huomioita, antaisivat suosituksia ja tekisivät asioita sieltä sisältäpäin. Samaan aikaan niiden ulkopuolella olevien, esimerkiksi ihmisoikeusjärjestöjen ja jalkapalloliittojen, pitää puuttua siihen, mitä saudiarabialaisessa yhteiskunnassa tapahtuu. Pitää vaikuttaa sekä sisältä että ulkoa, Johansson sanoo.
Toki Lappi-Seppälä haluaa vaikuttaa omassa roolissaan myös yhteiskunnallisiin asioihin. Puheen sijasta hän uskoo tekoihin, joilla uskoo olevan vaikutusta.
– Itselleni tätä päätostä tehdessä oli nimenomaan tosi tärkeää, ja mietin tosi tarkkaan sen, onko tällä työllä merkityksellisyyttä ja ovatko vaikuttamisen mahdollisuudet hyvät ja aidot. Olen tullut tänne kehittämään naisjalkapalloa. Haluan antaa inspiraatiota näille naisille ja auttaa heitä saavuttamaan unelmiansa, hän sanoo.
Lappi-Seppälä sanoo uskovansa esimerkin voimaan.
– Kun itse nuoruudessani aloin pelata futista, ennakkoluuloja oli paljon. Suomessa on tapahtunut iso muutos naisten jalkapallossa ja jääkiekossa noin 30 vuoden aikana. Mitä enemmän asia on esillä ja näkyy, sitä enemmän naisurheilu tulee luonnolliseksi osaksi yhteiskuntaa, hän järkeilee.
Kova muutosvauhti
Saudi-Arabian suurlähettilään Anu-Eerika Viljasen mukaan maassa on tapahtunut viime vuosina paljon muutoksia, jotka ovat vapauttaneet naisten asemaa.
Suurin yksittäinen muutos oli autolla ajamisen salliminen, viimeisenä maana maailmassa. Naisten ajokielto kumottiin 24. kesäkuuta 2018. Naisilla on nykyään myös mahdollisuus hakea passia ilman miespuolista huoltajaa. Esimerkiksi näillä asioilla on ollut vaikutuksia naisten sosiaaliseen elämään.
Näkyvin holhousjäänne on se, että avioliittoon nainen tarvitsee miehen, yleensä isänsä, luvan. Avioeron nainen saa ilman miehen suostumusta.
Naisten ei myöskään ole pakko pukeutua perinneasu abayaan tai peittää päätään ja kasvojaan huivilla, mutta moni haluaa yhä tehdä niin.
– Sitä segregaatiota, joka aiemmin jakoi täällä kaiken naisten ja miesten maailmoihin, ei enää ole olemassa, suurlähettiläs Viljanen sanoo.
Hänen mukaansa noin 37 prosenttia maan kaikesta työvoimasta on nykyään naisia. Naisia on sekä julkisen että yksityisen sektorin tehtävissä kaikilla tasoilla, ja heitä on yhä etenevässä määrin myös johtotehtävissä.
– Muutoksen vauhti täällä on varmaankin kovempaa kuin missään muualla maailmassa. Jopa täällä asuvan ja työskentelevän on vaikea pysyä muutoksen vauhdissa. Jos sitä yrittää tarkkailla ulkopuolelta, menee herkästi pieleen.
Johansson arveli aiemmin Iltalehdessä, että naisten jalkapalloon liittyisi rajoituksia tai etuoikeuksia, jotka eivät paranna tavallisten saudiarabialaisten naisten asemaa lainkaan.
Viljasen mukaan tämä ei pidä paikkaansa.
– Kaikki täällä tehdyt uudistukset ja lisääntyneet vapaudet, mukaan lukien jalkapalloon liittyvät, kuuluvat ihan kaikille. Ne eivät ole ylempien luokkien tai kaupunkilaisten etuoikeus, Viljanen sanoo.
Sirkushuveja kansalle
Suurlähettiläs Viljasen mukaan jalkapallo on noussut jo kansallisurheilulajin asemaan Saudi-Arabiassa. Virallisimpien arvioiden mukaan noin 80 prosenttia Saudi-Arabian noin 36 miljoonasta asukkaasta pelaa tai seuraa jalkapalloa.
Kansallislaji sai valtavasti öljyä vimmatusti hakkaviin sylintereihinsä pahamaineisissa Qatarin kisoissa, kun Saudi-Arabia voitti avausottelussaan sensaatiomaisesti Argentiinan 2–1.
Jalkapallo on osa kuningashuoneen tiukasti hallitseman valtion ”suurta suunnitelmaa”. Tämän suunnitelman nimi on Vision 2030.
Vision perimmäinen tarkoitus on vähentää maan riippuvuutta öljyvaroista eli maan talouden monipuolistaminen. Visioon kuuluu maan avaaminen turisteille, erilaisten megatapahtumien kuten urheilukilpailujen ja konserttien järjestäminen ja ylipäätään monenlaisten aiemmin kiellettyjen viihdykkeiden kuten elokuvateatterien tarjoaminen kansalaisille.
Vuoden 2024 budjetissa urheiluun ja urheiluseurojen tukemiseen on budjetoitu kaksi miljardia dollaria. Suomen valtion liikuntabudjetti on noin 160 miljoonaa euroa.
Lontoon olympialaisissa vuonna 2012 Saudi-Arabialla oli ensimmäisen kerran naisten joukkue (kaksi urheilijaa). Nyt maassa on 37 lajiliittoa, joilla on naisten maajoukkue.
Intohimo palkitsee – palkan arvuuttelu naurattaa
Tammikuussa naisten maajoukkue voitti kotimaassaan neljän maan turnauksen, johon osallistuivat myös Mauritius, Komorit ja Pakistan. Maaliskuussa Saudi-Arabia noteerataan ensimmäisen kerran Fifan rankingissa.
Tällä kaudella naisten kahdella ylimmällä sarjatasolla oli 25 joukkuetta ja noin 700 rekisteröityä pelaajaa, joista noin 50 ulkomaalaista 20 eri maasta. Yläkouluikäisten tyttöjen koululiigoihin osallistui SAFF:n antamien virallisten tietojen mukaan 1 900 koulua, 4 700 joukkuetta ja 48 000 pelaajaa.
– Kokemukseni tähän asti ovat joka puolelta todella positiivisia. Kun ihmiset näkevät tyttöpelaajia maajoukkueen logo rinnassaan, monet ovat kauhean kiinnostuneita ja tulevat juttelemaan. Palaute on ollut tosi kannustavaa ja innostavaa. Ja pelaajat ovat todella intohimoisia ja arvostavat tätä mahdollisuutta. Uskon, että tyttöjen pelaaminen vaikuttaa asenteisiin ja mielikuviin hyvin laajalti, Lappi-Seppälä kertoo.
Myös Frank Johansson näkee Lappi-Seppälän pestissä positiivisen puolen.
– Jalkapallokulttuurin juurruttaminen on mielestäni aina positiivista. Jos se mahdollistaa joillekin saudiarabialaisille naisille hyviä kokemuksia, ja jos ihmiset pystyvät tasavertaisesti ja avoimesti osallistumaan siihen ja seuraamaan sitä, totta kai se on heille hyvä asia, Johansson sanoo.
Suomessa on arveltu, että hänen vuosipalkkansa Saudi-Arabiassa on ”varmasti kuusinumeroinen”, ja että ensimmäinen numero ei olisi ykkönen.
– Palkkani arvuuttelu on saanut mielestäni aika tragikoomisiakin piirteitä. On heitelty ikään kuin faktoina aika villejäkin väittämiä.
– On vähän hassua, jos kuvitellaan, että naisjalkapallossa liikkuisi missään päin maailmaa sellaisia rahoja, että vedetään samaan otsikkoon (Lionel) Messi ja Ronaldo. Olen tyytyväinen palkkaani, mutta ei puhuta kuusi- eikä edes viisinumeroisista summista (kuukaudessa), Lappi-Seppälä naurahtaa.