Julkisuudessa leimahtanut keskustelu koulujen eriytymisen ehkäisemisestä painotetun ja luokkamuotoisen opetuksen alasajolla ei saa kannatusta musiikkiluokkatoiminnan uranuurtajakoulussa Lahdessa.
Lotilan peruskouluun perustettiin Suomen ensimmäisetperuskoulussa, Kodalý-metodiin pohjautuvat Lahden mallin musiikkiluokat perustettiin vuonna 1966. Sittemmin malli on levinnyt ympäri Suomen.
Lotilan koulussa työskentelevä musiikkiluokanopettaja Camilla Sundberg on sitä mieltä, että musiikkipainotus on koko kaupungin etu ja vetovoimatekijä, joka tuo musiikin pariin lapsia monilta eri alueilta.
– Se rikastuttaa koko koulun toimintakulttuuria esimerkiksi kaupungin eri kulttuuritoimijoiden, kuten Sinfonia Lahden kanssa tehtävän yhteistyön kautta. Se lisää koko kaupungin vetovoimaa.
Lotilan musiikkiluokat ovat vuosien saatossa kouluttaneet monia musiikin ammattilaisia, kuten Lilli Paasikivi, Jorma Kääriäinen, Jimi Tenor ja Santtu-Matias Rouvali. Samalla on kasvatettu suuri joukko musiikin harrastajia ja kulttuurin ystäviä.
Lotilan musiikkiluokkien opiskelijat valitaan pääsykokeen perusteella. Koulumenestys tai harrastuneisuus ei vaikuta musiikkiluokille pääsyyn, vaan tärkeintä on kyky omaksua musiikkia.
– Tässä mielessä kyse ei voi olla shoppailusta. Miksi oppilaalla ei saisi olla mahdollisuutta vahvistaa omia taipumuksiaan hänelle vahvassa oppiaineessa. Huoltajilla on joka tapauksessa oikeus valita lapselleen koulu omalta alueeltaan, sanoo Sundberg.
Silti painotetun opetuksen luokille päätyy tutkimusten valossa opiskelemaan eniten ylempien yhteiskuntaluokkien, suomenkielisten perheiden lapsia (Helsingin sanomat).
Painotetun opetuksen purku ei ole ratkaisu segregaatioon
Sundberg ihmettelee puheita siitä, että eriytyminen johtuisi painotetusta opetuksesta.
– Pitäisi oikeasti tarkastella niitä syitä, jotka johtavat alueiden eriytymiseen. Erityisopetuksen ja kouluavustajien resurssia tulisi lisätä ja vahvistaa oppilaiden suomen kielen taitoja sekä lisätä tuntiresurssia esimerkiksi lukutaidon lisäämiseen.
Painotusluokkien lakkauttaminen voi Sundbergin mukaan lisätä alueiden eriytymistä.
– Asuinalueet voivat eriytyä entisestään vanhempien muuttaessa paremman koulun perässä muualle. Yksityiskoulujen määrä kasvaa, eikä säästöjäkään synny, luettelee Sundberg.
– Koulun omalla suvaitsevalla ja tasa-arvoistavalla toimintakulttuurilla on suuri merkitys eriytymisen estämisessä, eikä se ole kiinni siitä onko koulussa painotettua opetusta tai millaisten vanhempien lapsia koulussa on.