Nuorten uudet psykiatriset diagnoosit lisääntyivät Suomessa koronapandemian ensimmäisen vaiheen jälkeen erikoissairaanhoidossa lähes viidenneksen. Tämä selviää Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen ja THL:n uudessa tutkimuksessa.
Diagnoosit lisääntyivät erityisesti tytöillä, teini-ikäisillä ja pääkaupunkiseudulla, jossa rajoitukset ja COVID-19-tartuntojen määrät olivat suhteessa muuhun maahan koholla, kerrotaan yliopiston tiedotteessa. Eniten tarkastelujaksolla lisääntyivät syömishäiriöiden sekä masennuksen ja ahdistuksen diagnoosit.
Kasvua erityisesti pääkaupunkiseudulla ja isoissa kaupungeissa
Tutkijat analysoivat diagnooseja muun muassa sukupuolen, iän ja kodin sijainnin mukaan. Saatujen diagnoosien määriä verrattiin aikaisempien vuosien ennustemalleihin. Määrän huomattiin olevan noin viidenneksen (18,5 %) suurempi kuin ennusteluvut.
– Kesäkuusta 2020 syyskuuhun 2021 Suomessa diagnosoitiin yhteensä noin 3 800 potilasta enemmän kuin mitä ennustukset antoivat odottaa. Tänä aikana psykiatrisia diagnooseja tehtiin entistä enemmän erityisesti nuorille naisille ja teini-ikäisille, kertoo tutkimusta johtanut apulaisprofessori David Gyllenberg Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta.
Lasten diagnoosit eivät lisääntyneet merkittävästi odotetusta määrästä.
Tutkimusryhmä havaitsi, että psykiatriset diagnoosit olivat lisääntyneet erityisesti alueilla, joilla oli korkein COVID-19-sairastavuus ja joissa oli tiukimmat rajoitukset.
– Diagnoosien määrän kasvu näkyi erityisesti pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa. Jatkotutkimuksissa on tärkeää selvittää, millainen rooli koronasairastavuudella tai rajoituksilla oli diagnoosien määrän kasvussa, Gyllenberg sanoo.
Tutkimuksessa selvisi myös, että eniten lisääntyivät syömishäiriöihin (33,4 %), masennus- ja ahdistuneisuushäiriöihin (21 %) sekä neurokognitiivisiin häiriöihin liittyvät diagnoosit.
– Psykoottisissa ja kaksisuuntaisissa mielialahäiriöissä emme havainneet merkittäviä eroja. Esimerkiksi itsensä vahingoittamiseen ja päihdehäiriöihin liittyviä diagnooseja tehtiin jopa ennustettua vähemmän, David Gyllenberg kertoo.
Avun saanti riittämätöntä
Tutkijoiden mukaan diagnoosien nopea lisääntyminen pandemian kolmen ensimmäisen kuukauden jälkeen herättää huolta palvelujen puutteista ja saatavuudesta kriisiaikana.
– On entistä tärkeämpää varautua äkillisiin muutoksiin palvelujen käytössä kriisiaikoina, sanoo Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen johtaja, professori Andre Sourander.