”Kruunu on roskavaluutta”, ”kruunu on pieni paskavaluutta”, ”kruunu ennätysheikko” ja ”kruunun annus horribilis”. Nämä ovat otsikkoja, joita ruotsalaiset ovat saaneet lukea lehdistään viime viikkoina. Mutta hälytyskellot kruunun heikkoudesta ovat soineet Ruotsissa jo pitkään.
Kruunu menetti yhdeksän prosenttia arvostaan suhteessa euroon ja 15 prosenttia suhteessa dollariin viime vuonna. Kymmenessä vuodessa notkahdus suhteessa euroon on ollut 22 prosenttia ja dollariin peräti 30 prosenttia.
Ruotsalaiset ovat maksaneet eurosta tänä vuonna korkeimmillaan noin 11,30 kruunua. Se on herättänyt keskustelun siitä, pitäisikö Ruotsin vaihtaa kruunut euroiksi.
Yhteisvaluutan kannattajat ovat saaneet lisäpontta vaatimuksilleen siitä, että Kroatia liittyi yhteisvaluuttaan vuodenvaihteessa.
– Kyllä siellä ihan selvästi paineet kasvavat siihen suuntaan, että euroon liittymisestä pitäisi käydä keskustelua. Oletan, että mielipiteet liikkuvat euron suuntaan, mutta hitaasti, koska Ruotsi on tällaisissa asioissa hidas maa, valtio-opin emeritusprofessori Göran Djupsund Åbo akademista sanoo Ylelle puhelimitse.
”Ruotsi on poikkeuksen poikkeus”
EU-maista euron ulkopuolella ovat Ruotsin lisäksi vain Puola, Unkari, Bulgaria, Romania ja Tšekki. Ruotsia lukuun ottamatta ne kaikki haluavat euroon heti, kun niiden taloudet täyttävät euroalueen vaatimukset.
– Ruotsi on poikkeuksen poikkeus, koska maamme täyttää euroalueen vaatimukset erittäin hyvin, kirjoittaa ajatuspaja Frivärldin puheenjohtaja ja maltillisen kokoomuksen entinen valtiopäiväedustaja Gunnar Hökmark Dagens Industri Debattissa.
Hänen mielestään Ruotsi rikkoo yhteisvaluutan mallia ja EU:n rahapohjaa enemmän kuin mikään muu maa – ja se tekee Ruotsista poliittisesti vammaisen eurooppalaisessa yhteistyössä.
Tanskalaiset käyttävät yhä kruunujaan, mutta Tanskan kruunun kurssi on sidottu euron kurssiin. Ruotsin kruunu kelluu vapaasti.
”Euron käyttöönotto ei ajankohtaista”
Ruotsille ei ole ajankohtaista liittyä euroyhteistyöhön, sanoi valtiovarainministeri Elisabeth Svantesson laukkaavista inflaatioluvuista, nousevista kustannuksista ja heikosta kruunusta huolimatta haastattelussa helmikuun alkupuolella.
– Kruunun heikkouteen on useita syitä. Se on pieni valuutta. Me olemme pieni maa ja epävarmassa tilanteessa pienet valuutat usein heikkenevät. Pidemmällä aikavälillä tuottavuus ja kasvu vahvistuvat, ja se voi vahvistaa myös kruunua, Svantesson sanoi Dagens Industrissa.
Hän ei halunnut arvioida, miten onnistuneesti Ruotsin valtionpankki on hoitanut rahapolitiikkaansa. Hän uskoo Valtionpankin tavoin, että kruunu vahvistuu ajan myötä.
– Euron valmistelu ei ole pöydällä, ei, Svantesson totesi yksikantaan.
Emeritusprofessori Göran Djupsund uskoo, että hallitus pelaa aikaa. Djupsund arvioi, että pääpuolue maltillisen kokoomuksen enemmistö kannattaa euroon liittymistä, mutta hallituksen tukipuolue ruotsidemokraatit on todennäköisesti sitä vastaan.
– Eipä ole pöydällä, mutta kyllä näitä keskustelunavauksia tulee monelta taholta ja painavilta tahoilta. Kyllä siellä on funtsaamisen paikka.
”Myöhässä, kuten Nato-kysymyksessä”
Maltillisen kokoomuksen Gunnar Hökmarkin ja vapaan kirjoittajan Fredrik Johanssonin mielestä juuri hallituksen haluttomuus keskustella euroon liittymisestä tai valmistella sitä on ongelma. He vertaavat tilannetta Ruotsin EU- ja Nato-jäsenyyksien hakuprosessiin.
– Ruotsi oli selvästi vastaan, kunnes tulimme siihen pisteeseen, että oli pakko olla puolesta, Johansson kirjoittaa Svenska Dagbladetin debattiartikkelissa.
Hänen mielestään Ruotsin hallituksen Nato-päätös viime keväänä oli ilmeisen valmistelematon ja tehtiin yksinkertaisesti paniikissa.
Johansson huomauttaa, että EU:n poliittinen halu ylläpitää europrojektia ei ole 20 vuodessa koskaan pettänyt, ja valuutan kannatus EU:ssa on valtava. Kaikki Ruotsin läheisimmät kumppanit kuuluvat euroon, ja esimerkiksi suomalaisista yli 80 prosenttia pitää euroa hyvänä omalle maalleen.
Hökmark on samoilla linjoilla. Ruotsin lähialueella Suomi, Viro, Latvia, Liettua ja Saksa ovat ”EU:n täysjäseniä”, Tanskan kruunu on sidottu euroon. Vain Puola on euron ulkopuolella.
– Kun todellisuus saa Ruotsin kiinni, kun ymmärrämme, miten yksin olemme, uskon, että otamme euron käyttöön vakauden ja turvallisuuden lisäämiseksi, Hökmark kirjoitti Aftonbladetissa.
Kysymys euroon liittymisestä nousi Ruotsissa tapetille loppusyksystä, kun Valtionpankin entinen legendaarinen pääjohtaja Bengt Dennis varoitti, että kruunun heikko kurssi on ”hyvin vaarallinen Ruotsille”. Sen jälkeen useat raskaansarjan taloustietäjät ovat nostaneet kysymyksen pöydälle.
Emeritusprofessori Göran Djupsund uskoo, että keskustelu voi vilkastua sen jälkeen, kun Nato on hyväksynyt Ruotsin täysjäsenyyden.
– Nato-prosessi on päällimmäisenä. Ennen kuin siitä on saatu lopullinen päätös, keskustelua ei käydä millään kovalla intensiteetillä.
Hän arvioi, että keskustelu voi vilkastua kruunun kurssin kehityksestä riippuen ensi syksynä. Keskusteluun voisi kannustaa se, että seuraavat valtiopäivävaalit järjestetään vasta syksyllä 2026.
– Poliitikkojen ei tarvitse pelätä sitä, että euron puolestapuhuminen koskautuisi seuraavissa vaaleissa.
Calmfors: Ruotsille olisi hyväksi vaihtaa kruunut euroiksi
Kansainvälisen talouden emeritusprofessori Lars Calmfors johti parlamentaarista selvitystä, joka vuonna 1999 kehotti Ruotsia jättäytymään talous- ja rahaliitto EMU:n sekä yhteisvaluutan ulkopuolelle. Muutama viikko sitten hän kirjoitti debattiartikkelissa Dagens Nyheterissä, että Ruotsille olisi hyvä vaihtaa kruunut euroiksi.
Calmfors selittää vastustaneensa euroa aiemmin siksi, että Ruotsin talous ei ollut valmis euroon liittymiseen. Hän kertoo kuitenkin äänestäneensä euron puolesta vuonna 2003. Hänen mielestään taloudelliset edellytykset olivat silloin parantuneet: työttömyys oli laskenut ja valtiontalous kohentunut.
Hän toteaa päätyvänsä samaan lopputulokseen nykyisessä taloustilanteessa. Heikosta kruunusta on tullut painolasti, kun Venäjän hyökkäyksen aiheuttamat globaalit toimitushäiriöt ovat kääntäneet inflaation jyrkkään nousuun.
Calmfors motivoi euroon liittymistä kuitenkin ennen kaikkea sillä, että se lisäisi Ruotsin poliittista painoarvoa Euroopassa epävarmana aikana.
Gardell: Kruunu on pieni paskavaluutta
Myös suursijoittaja Christer Gardell on muuttanut mielensä eurosta. Hän on sijoitusyhtiö Cevian Capitalin perustaja-toimitusjohtaja ja yksi Tukholman pörssin suurimmista omistajista. Gardell kutsui Ruotsin kruunua ”pieneksi paskavaluutaksi” huomiotaherättäneessä haastattelussa joulukuun lopussa.
Gardell vastusti yhteisvaluuttaa vuoden 2003 kansanäänestyksessä, mutta sanoo nyt, että kruunu on liian pieni valuutta, ja ruotsalaisilla valuuttamarkkinoilla siten liian matala likviditeetti. Se tekee Ruotsiin sijoittamisesta riskialtista.
– Niin kauan kuin meillä on kruunu on ihan sama, miten hoidamme talouttamme. Pieni roskavaluutta on aina aliarvostettu. Kruunun kanssa meistä tulee köyhempiä kuin meidän pitäisi olla, Gardell sanoi uutistoimisto TT:n haastattelussa.
Gardellin mukaan argumentti heikosta kruunusta viennin vauhdittajana on vanhanaikainen. Ajatuksena on, että heikompi kruunu tekee ruotsalaisista tavaroista ja palveluista halvempia ulkomaalaisille, ja niillä olisi siten kilpailuetu maailmanmarkkinoilla.
– Se toimi 20–30 vuotta sitten. Silloin tavarat rakennettiin täällä ja laivattiin maailmalle. Nyt meillä on tehtaita ympäri maailman. Vanha kuva kruunusta, joka dumppaa hintoja, ei päde enää. Nyt se on ongelma, Gardell sanoo.
Bergqvist: Kruunun annus horribilis
Suurpankki SEB:n vanhempi ekonomi Robert Bergqvist kuvailee viime vuotta kruunun annus horribiliksi eli kamalaksi vuodeksi. Kruunun kurssia olivat jo aiemmin kurittaneet finanssikriisi, eurokriisi ja pandemia. Viime vuonna niiden päälle tuli Venäjän hyökkäyksen aiheuttama energiakriisi ja inflaatio.
Ruotsin keskuspankki on pyrkinyt hillitsemään inflaatiota koronnostoilla, ja ohjauskorkoa nostettiin nollasta 2,5 prosenttiin viime vuoden aikana. Koronnostot ovat Bergqvistin mielestä ongelma, kun asuntojen hinnat ovat samaan aikaan laskussa.
– Kotitalouksien ja kaupallisten kiinteistöyhtiöiden korkea velkaantuminen on ongelma, kun korot nousevat. Markkinat haluavat ymmärtää, mitä Ruotsin kiinteistömarkkinoiilla tapahtuu ennen kuin kruunuun sijoitetaan, Bergqvist sanoi Dagens Industrin haastattelussa.
Valtionpankki: Sota Ukrainassa heikentänyt kruunua
Ruotsin valtionpankin mukaan tärkein kruunun heikkoa kurssia selittävä tekijä on Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen aiheuttama korkea inflaatio sekä epävarmuus kansainvälisillä finanssimarkkinoilla.
Toinen tekijä ovat Yhdysvaltain keskuspankin nopeat koronnostot. Ruotsin valtionpankki huomauttaa, että se on kasvattanut korkoeroja muihin maihin ja todennäköisesti vaikuttanut dollarin vahvistumiseen.
Valtionpankin mukaan useat tekijät viittaavat kruunun vahvistumiseen pidemmällä aikavälillä. Niitä ovat muun muassa korkea bruttokansantuote ja vientihintojen kehitys suhteessa tuontihintoihin.
Ruotsalaiset sanoivat yhteisvaluutalle selvästi ”ei” kansanäänestyksessä 20 vuotta sitten. Silloin lähes 56 prosenttia ruotsalaisista torjui euron, ja 42 prosenttia kannatti sitä.
Ruotsin tilastokeskuksen viime heinäkuussa julkaiseman mielipidemittauksen mukaan 58 prosenttia ruotsalaisista vastusti euroon liittymistä ja 23 prosenttia kannatti sitä.
Ruotsalaiset perustelevat euron ulkopuolelle jättäytymistä ennen kaikkea itsenäisellä rahapolitiikalla. Göteborgs-Posten kirjoittaa pääkirjoituksessaan, ettei ole lainkaan varmaa, että Ruotsi saisi euron myötä lisää vaikutusvaltaa unionissa. Sen sijaan varmaa olisi, että EU ja Euroopan keskuspankki saisivat enemmän vaikutusvaltaa Ruotsiin.
Göteborgs-Posten varoittaa, että Ruotsi voisi toisen EU-maan finanssikriisissä joutua kriisin maksajaksi.