Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifiointi on huomenna Unkarin parlamentin asialistalla.
Unkari on siirtänyt asian käsittelyä eteenpäin kerta toisensa jälkeen viime syksystä lähtien ja edelleen on epäselvää, milloin Unkarin parlamentti tekee ratifiointipäätöksen.
Unkari ilmoitti ennen Nato-jäsenyyksien käsittelyä parlamentissa lähettävänsä Suomeen ja Ruotsiin valtuuskunnat keskustelemaan Unkaria hiertävistä asioista.
Ulkoministeri Péter Szijjártó sanoi Ruotsin television SVT:n haastattelussa, että Ruotsin viranomaiset ovat levittäneet viime vuosina säännöllisesti valheita ja keksittyjä uutisia Unkarista.
– Unkarin parlamentin jäsenet ovat pitäneet tätä loukkauksena. Käsitelläksemme näitä oikeutettuja huolia, olemme päättäneet lähettää delegaatiot Ruotsin ja Suomen parlamentteihin, Szijjárto sanoi SVT:lle.
Tiedossa ei ole kenen kanssa ja mistä asioista delegaatio neuvottelee. Ulkoministeriössä ei tiistaina iltapäivällä ollut tietoa siitä, millloin Unkarin delegaatio olisi Suomeen tulossa.
Samat yksilöimättömät syytökset koskevat siis myös Suomea. Unkariin erikoistunut tutkija Heino Nyyssönen Turun yliopistosta pitää ilmoitusta delegaatioiden lähettämisestä erikoisena.
– Kysymys on lähinnä pelottelusta. Mitään keskusteltavaa ei oikeasti ole, eikä Unkarista ole tullut mitään vaatimuksia. On kiinnostavaa mistä keskustellaan, jos delegaatio Suomeen tulee, valtio-opin yliopisto-opettaja ja poliittisen historian dosentti Nyyssönen toteaa.
”Piikittelyä ja kostomentaliteettia”
Unkarin hallinto ei ole kertonut mitään virallista syytä närkästymiseensä.
Nyyssönen arvioi, että Szijjártón esittämät syytökset liittyvät Suomen ja Ruotsin viime vuosina Unkaria kohtaan esittämään kritiikkiin. Maat ovat arvostelleet sitä, etteivät oikeusvaltion periaatteet enää toteudu Unkarissa.
Kritiikki on kohdistunut muun muassa rehottavaan korruptioon, oikeuslaitoksen riippumattomuuden näivettymiseen ja lehdistönvapauden tukahduttamiseen.
Unkarissa kritiikkiä on väitetty valheelliseksi ja jotkut poliitikot ovat kyselleet julkisesti, miksi Unkaria arvostelleet maat tarvitsevat nyt palvelusta.
– Unkarin poliittiseen retoriikkaan kuuluu vahvasti loukkaantuminen ja anteeksipyyntöjen vaatiminen. Monien Euroopan maiden näkemykset Unkarista poikkeavat vahvasti siitä, miten valtapuolue Fidesz asiat näkee.
– Jos halutaan loukkaantua, niin ei siihen loppujen lopuksi kauheasti aihetta tarvita.
Nyyssönen sanoo, ettei yllättyisi, jos Unkari ei lopulta lähettäisikään lupaamaansa delegaatiota Suomeen ja Ruotsiin. Hän toteaa Unkarin viestinnän olleen ratifiointiasiassa hyvin sekavaa. Szijjártón tuoreet kommentit liittynevät tähän.
– Tämä on vähintäänkin pientä piikittelyä ellei jopa kostomentaliteettia. Unkarissa annetaan koko ajan erilaisia viestejä, vähän kuin haluttaisiin pitää Suomea ja Ruotsia löysässä hirressä.
Viime kädessä ratifioinnin aikataulu on kiinni itsevaltaisesta pääministeristä Viktor Orbánista. Orbán on lausunut julkisuudessa, ettei Unkarilla ole mitään ratifiointia vastaan.
Toisin kuin Turkki, ei Unkari ole tehnyt eroa Suomen ja Ruotsin välillä.
Kysymys voi olla myös EU-rahoista
Nyyssönen sanoo, että Unkarin vetkuttelussa voi olla kysymys jäädytetyistä miljardien EU-tuista. Hän ei pidä tätä kuitenkaan todennäköisenä.
– Delegaatio voi ehkä odottaa Suomelta ymmärrystä oikeusvaltioreformien hitaudelle tai jopa esittää niiden koplaamista yhteen. Suomi ja Ruotsi eivät kuitenkaan ole olleet tässä asiassa yksin, joten kytkös EU-rahoihin on hiukan kaukaa haettu.
Nyyssönen arvioi, että Orbánin ja Unkarin paine ratifioida Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet on jo kova. Hän toteaa, että Unkari ratifioi jäsenyydet joka tapauksessa jossain vaiheessa, todennäköisesti hyvissä ajoin ennen kesän Nato-huippukokousta.
– Unkari on pyrkinyt tasapainoilemaan Venäjän, Turkin ja EU:n välillä.
– Jos Unkari vetkuttaa vielä kovin pitkään, niin Orbánin viimeinenkin uskottavuus lännessä kokee kolauksen.
”Delegaatiolla voisi olla mukanaan nimilista”
Tutkija Heino Nyyssönen sai itse Unkarin hallitukselta paimenkirjeen vajaat kaksi vuotta sitten. Unkari vaati anteeksipyyntöä, koska Nyyssönen sanoi maan alkaneen näyttää diktatuurilta. Orbán oli tuolloin koronapandemian alkuvaiheessa saanut poikkeusvaltuudet ilman takarajaa.
Nyyssönen pitää mahdollisena, että delegaatiolla olisi mukanaan lista suomalaisista, jotka eivät miellytä Orbánin hallintoa.
– Heillä voi olla lista poliitikkojen ja tutkijoiden sanomisista, mutta tämä on pelkkää spekulaatiota. Unkarin suurlähetystöt keräävät tällaisia listoja eri maissa.
Nyyssönen uskoo oman nimensä löytyvän listalta, jos sellainen olisi delegaation mukana.
– Unkari on ollut liberaalin Euroopan sylkykuppina vuosikausia. Tietysti se on aiheuttanut närkästystä. Nyt kun on ollut tilaisuus maksaa potut pottuina, niin näin on toimittu.