Kuntavaaleissa ehdokkaana voi olla vain omassa kotikunnassaan, ja aluevaaleissa ehdokkaan pitää asua sillä hyvinvointialueella, jonka valtuustoon hän pyrkii.
Eduskuntavaaleissa tilanne on toinen, sillä ehdokkaaksi voi asettua mihin vaalipiiriin tahansa - tosin vain yhteen vaalipiiriin kerrallaan.
Miksi laki ei vaadi kansanedustajaehdokkaalta asumista siinä vaalipiirissä, jossa hän on ehdolla?
Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä toteaa, että kunta- ja aluevaaleissa kotipaikalla on erityinen merkitys siksi, että ne ovat paikallisvaaleja.
Kansanedustajan tehtävä on Jääskeläisen mukaan toisentyyppinen, sillä eri vaalipiireistä valitut 200 kansanedustajaa muodostavat eduskunnassa yhteisen toimielimen.
Eikö kukin kansanedustaja kuitenkin edusta omaa vaalipiiriään?
Jääskeläinen myöntää, että asia on näin.
– Kyllähän kaikki, jotka tulevat valituksi, edustavat nimenomaan sen vaalipiirin äänestäjiä, josta heidät on eduskuntaan valittu.
Vaalijohtaja ei silti näe ongelmaa siinä, että ehdokas ei asu siinä vaalipiirissä, jonka edustajaksi hän pyrkii, sillä äänestäjä saa tiedon ehdokkaan kotikunnasta viimeistään äänestyskopissa.
– On äänestäjän asia, antaako hän kotikunnalle tai sen puuttumiselle jotain merkitystä, Jääskeläinen toteaa.
”Eduskuntavaaleissa puhutaan koko valtakunnan asioista”
Keski-Suomen vaalipiirin tämän kevään vaalien 143 ehdokkaasta vain kuuden kotipaikka on toisessa vaalipiirissä. Suurin osa vieraspaikkakuntalaisista edustaa sinimustaa liikettä, yksi keskustaa.
Keskustan Keski-Suomen vaalipiirin ehdokas Veikko Lahtinen asuu Etelä-Savossa, Puumalassa.
75-vuotias Lahtinen muutti vaimonsa kanssa Puumalaan Jyväskylästä kaksi vuotta sitten, kun pariskunta ihastui Saimaan rantamaisemiin.
Lahtinen sanoo halunneensa ehdokkaaksi Keski-Suomesta siksi, että hänen tärkein elämänpiirinsä ja verkostonsa on edelleen Jyväskylässä.
Ehdokkaan asuinpaikalla ei Lahtisen mukaan ole merkitystä eduskuntavaaleissa.
– Jos oltaisiin kunnallisvaaleissa, sillä olisi merkitystä, mutta eduskuntavaaleissa puhutaan koko valtakunnan asioista ja niiden asioiden ajamisesta, hän toteaa.
Vaalipiirien yli loikitaan melko harvoin
Arto Jääskeläinen muistuttaa, että eduskunnassa on vuosikymmenten varrella ollut nimekkäitäkin poliitikkoja, jotka ovat edustaneet toista vaalipiiriä kuin missä asuvat.
– Esimerkiksi SMP:n Veikko Vennamo oli helsinkiläinen mutta ehdolla aina Kuopion vaalipiirissä. Ja myös Pekka Vennamo oli helsinkiläinen, mutta hänen vaalipiirinsä oli Turun eteläinen.
Tavallista yleisempää vaalipiirien yli loikkiminen on etelän suurissa vaalipiireissä, Helsingissä ja Uudellamaalla.
Kovin yleistä ”ehdokkuusmatkailu” ei ole. Vaalijohtaja Arto Jääskeläisen mukaan toisen vaalipiirin alueella asuvia ehdokkaita on eduskuntavaaleissa yleensä vain muutama prosentti koko ehdokasmäärästä.
Onko sinulle tärkeää, missä oma kansanedustajaehdokkaasi asuu? Voit keskustella aiheesta 3.3. klo 23.00 saakka.