Valtion menoleikkaukset ja kansalaisille suunnattujen palveluiden karsiminen saavat laajaa kannatusta eduskuntavaaliehdokkailta.
Toisaalta koulutuksesta ei olla valmiita leikkaamaan, vaan päinvastoin: ehdokkaat yli puoluerajojen ovat harvinaisen yksimielisiä siitä, että koulutuksen rahoitusta on lisättävä ensi vaalikaudella.
Sen sijaan lapsilisien maksu suurituloisille ja kolmas sukupuoli jakavat ehdokkaita. Enemmistö ehdokkaista laskisi polttoaineveroa. Lue näistä lisää alla.
Tiedot käyvät ilmi ehdokkaiden Ylen vaalikoneeseen antamista vastauksista. Vaalikone on nyt auki yleisölle. Tänä vuonna uutuutena on Puoluekone, joka auttaa löytämään itselleen sopivimman puolueen.
Vaalikoneeseen oli vastannut torstai-iltapäivään mennessä yli 1 800 ehdokasta, joka on yli 70 prosenttia kaikista ehdokkaista. Grafiikat eivät esitä puolueen virallista kantaa, vaan ehdokkaiden keskimääräistä mielipidettä.
1. Leikkauksia palveluista vai lisää velkaa?
Yhteiskuntatieteiden professori Kim Strandberg Åbo Akademista pitää ymmärrettävänä, että menojen leikkaamiselle löytyy nyt näinkin vahva tuki, koska taustalla on Ukrainan sodan ja koronakriisin aiheuttama valtion velkaantuminen.
– Takana on hallituskausi, jossa on jouduttu lisäämään menoja. Siksi on ymmärrettävää, että ehdokkaat haluavat karsia menoja, Strandberg sanoo.
Vaalikoneen vastauksista käy myös ilmi, että valtaosa ehdokkaista olisi valmis mieluummin vähentämään palveluita kuin ottamaan lisää velkaa.
Talouskysymykset jakavat puolueita klassisella vasemmisto-oikeisto-akselilla: kokoomuksen, perussuomalaisten, keskustan, nyt-liikkeen ja kristillisdemokraattien ehdokkaat kannattavat menokuria.
Vasemmistoliiton ehdokkaat nostaisivat ennemminkin verotusta tai ottaisivat velkaa – vihreissä ja sosiaalidemokraateissa kysymys jakaa enemmän ehdokkaita ja kannatusta löytyy myös menojen leikkaamiselle.
Strandbergin mukaan on uutta, että näin moni ehdokas kannattaa lisäpanostuksia koulutukseen. Hän uskoo, että syynä voi olla viimeaikaiset raportit, jotka ovat kertoneet suomalaisen koulutuksen rapautumisesta.
Ehdokkaat yli puoluerajojen kannattavat myös takuueläkkeen nostamista.
2. Lapsilisä pois suurituloisilta?
Kysymys lapsilisien maksamisesta suurituloisille jakaa mielipiteitä sisällä eikä se noudata perinteistä vasemmisto-oikeisto-jakoa.
Vihreiden, nyt-liikkeen ja perussuomalaisten ehdokkaat ovat etunenässä kannattamassa sitä, että suurituloisille perheille maksettaisiin vähemmän lapsilisää, vaikka puolueen sisäistä hajaannustakin löytyy. Ajatusta vastustavat vasemmistoliiton, sosiaalidemokraattien ja keskustan ehdokkaat.
Loppuvuodesta jaettu ylimääräinen lapsilisä herätti jälleen keskustelun siitä, tarvitsevatko paljon tienaavat perheet lapsilisää, jota nyt maksetaan tulotasosta riippumatta.
3. Otetaanko käyttöön kolmas sukupuoli?
Yksi ehdokkaita selkeästi jakava väite koskee sukupuolivähemmistöjä eli tulisiko Suomen ottaa käyttöön kolmas virallinen sukupuoli.
Jyrkintä vastustus on kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten ehdokkailla, eniten tukea tulee puolestaan vihreiden ja vasemmistoliiton ehdokkailta. Kokoomuksen, nyt-liikkeen ja keskustan ehdokkaat ovat sisäisesti hyvin jakautuneita asian suhteen.
Kim Strandberg kiinnittää huomiota siihen, kuinka tulos myötäilee translain käsittelyssä olleita jakolinjoja.
– Entistä enemmän ollaan menossa siihen, että arvokysymykset polarisoivat puolueita, ehdokkaita ja ehkä jopa kansalaisia enemmän kuin klassiset talouskysymykset.
4. Bensa- ja dieselveroa alas?
Enemmistö Ylen vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista alentaisi bensa- ja dieselveroa.
Kim Strandbergin mukaan vastauksissa heijastuu se, että polttoaineen hinta oli korkealla viime vuonna.
Muuten tuloksessa näkyy hänen mukaansa jako maaseudun ja kaupungin välillä: kaupunkilaispuolueiden vihreiden ja vasemmistoliiton ehdokkaat vastustavat polttoaineveron alentamista, kun taas kansalaistenpuolueeksi itsensä kokevan perussuomalaisten ehdokkaat kannattavat.
– Keskustalta olisin voinut odottaa selkeämpääkin tukea tässä asiassa, Strandberg sanoo.
– Ruotsinkielisenä ymmärrän, miksi RKP jakaantuu tasan puolet ja puolet. RKP on sekä kaupungin sivistys-oikeisto-puolue, mutta toisaalta maaseudulla ihan toinen puolue, ruotsinkielisten keskustapuolue, Strandberg sanoo.
Strandberg oli syksyllä lähes varma, että näistä tulisi energia- tai Nato-vaalit.
– Se juna meni jo. Nyt puhutaan jengirikollisuudesta, koulutuksesta ja menoleikkauksista, Strandberg sanoo.
Eduskuntavaalien ennakkoäänestys on Suomessa 22.–28.3.2023 ja ulkomailla 22.–25.3. Varsinainen äänestyspäivä on 2.4.
Juttua muokattu 3.3.2023 kello 11:47: Tarkennettu lausetta, jonka mukaan valtaosa ehdokkaista olisi valmis mieluummin vähentämään palveluita kuin ottamaan lisää velkaa.
Keskustelu on auki lauantaihin kello 23 asti.