Riittäisikö sinulle 45 minuuttia päivässä selata käyttämäsi sosiaaliset mediat läpi?
Katja Mankinen huomasi korona-aikana, että someen alkoi vierähtää yhä enemmän aikaa ja se vei voimia sekä keskittymistä muilta elämän tärkeiltä asioilta.
Hän päätti lähteä Sosped-säätiön neljän päivän mittaiselle digipaastoleirille, missä älylaitteet jätettiin päivän ajaksi talteen ja iltaisin selailuun annettiin aikaa vain 45 minuuttia.
– En millään ehtinyt selata kaikkia sosiaalisia medioita läpi siinä ajassa. Se sai pohtimaan, että haluanko somen vievän minulta niin paljon aikaa ja mikä toisaalta olisi sopiva määrä aikaa antaa sille.
Some voi muodostua haitaksi muulle arjelle
Some tuo paljon hyvää ja mahdollisuuksia nykyihmisten arkeen, mutta sen käyttö voi muodostua myös ongelmalliseksi ja sillä voi olla riippuvuuden kaltaisia piirteitä.
Ongelmallinen käyttö tarkoittaa sitä, kun somen selailu haittaa arjen toimintoja, kuten opiskelua tai töissä käymistä. Keskustelua ja tutkimusta aiheesta halutaan lisää Suomessa.
Tukea ongelmalliseen käyttöön saa muun muassa Sosped-säätiön Somerajaton-hankkeen kautta. Digipaastoleirin lisäksi säätiön kouluttamat vertaisvalmentajat vetävät somemiittejä eri paikkakunnilla Suomessa.
Katja Mankinen päätti itse kouluttautua vertaisvalmentajaksi leirin jälkeen. Hän on järjestänyt vertaistapaamisia Kuopiossa ja Jyväskylässä. Somemiittejä on järjestetty keväästä 2022 alkaen. Tänä keväänä miittejä on tulossa Mikkeliin, Helsinkiin ja Ouluun. Niistä tiedotetaan hankkeen Instagram-tilillä.
Liiallista käyttöä enemmän tytöillä
Säätiö on ollut mukana tutkimuksessa, joka kartoitti somen ongelmallista käyttöä teini-ikäisillä. Vuosi sitten julkaistun eurooppalaiseen koululaistutkimukseen nuorten päihteiden käytöstä vastasi yli 4 500 suomalaista 15–16-vuotiasta nuorta. Liiallisesta somen käytöstä raportoi 48 prosenttia tytöistä, kun taas pojista 28 prosenttia.
Samankaltainen jakauma on näkynyt Mankisen vetämissä somemiiteissä. Valtaosa osallistujista on ollut naisia, mutta myös muutamia miehiä on ollut tapaamisissa mukana. Miitteihin tulevat nuoret ovat hänen mukaansa hyvin tiedostavia siitä, mitkä sovellukset ovat heille itselleen ongelmallisimpia.
Tapaamiset alkavat yhteisellä aktiviteetilla, jonka jälkeen keskustellaan yhdessä somen käyttöön liittyvästä aiheesta. Ryhmät ovat napakan kokoisia, jotta jokainen pääsisi jakamaan ajatuksiaan.
Somesta voi seurata pelkoa paitsi jäämisestä
Vertaisvalmentaja Katja Mankinen kertoo, että hänen miiteissään puheenaiheina on ollut muun muassa ”fear of missing out” (FOMO) eli pelko, että jää jostakin paitsi ja ”doom scrolling”.
FOMO voi liittyä sekä siihen, että jokin somessa oleva sisältö jää näkemättä tai, mitä muut julkaisevat. Siitä voi aiheutua ahdistuksen, ärtyneisyyden ja riittämättömyyden tunteita.
– Oivalsin itse digipaastoleirin jälkeen, että joka tapauksessa jään jostain paitsi olinpa somessa tai en. Joka paikassa ei voi olla yhtä aikaa, Katja Mankinen pohtii.
Someriippuvuudelle ei ole virallisia kriteereitä
Liiallisen käytön yleisyydestä Suomessa ei ole toistaiseksi tutkittua tietoa.
Somerajaton-hankkeen kansainvälisiin tutkimuksiin pohjautuvan arvion mukaan suomalaisista sosiaalisen median käyttäjistä 2–5 prosentilla käyttö olisi ongelmallista eli noin 55–138 tuhannella ihmisellä. THL:n tutkimuspäällikkö ja psykologi Sari Castrén sanoo, että tähän arvioon tulee kuitenkin suhtautua varovaisesti.
– Sosiaalisen median ongelmalliselle käytölle ei ole toistaiseksi virallisia riippuvuuden kriteereitä toisin kuin esimerkiksi raha- ja digipeliriippuvuudella. Tämän vuoksi ei ole tarkkoja mittareita, joilla liiallisen käytön yleisyyttä suomalaisväestössä voisi luotettavasti mitata.
On todella vaikea määritellä, missä menee liiallisen somen käytön raja, Castrén sanoo. Ruutuajan mukaan ei voi arvioida ongelmallista käyttöä, koska on yksilöllistä, mikä on liikaa. Sen sijaan on hyödyllistä pohtia onko käyttö pakonomaista ja aiheutuuko siitä haittoja arkeen.
Somen selailuun uppoutuu huomaamattaan
Tutkimuspäällikkö ja psykologi Sari Castrén toteaa, että riippuvuuden kehittyminen ja sille altistuminen on yleensä monen tekijän summa, mutta someen koukuttumisen kannalta ei voida vielä tarkkaan sanoa, mitkä ovat herkistäviä tekijöitä ennen kuin aihetta on tutkittu enemmän.
Hänen potilaansa ovat kertoneet somen koukuttavuudesta sen, että selattuaan yhtä sovellusta tulee huomaamatta avattua toinenkin. Selailuun uppoutuu helposti eikä huomaa, että on kulunut paljon aikaa ja arjen suunnitellut tekemiset jää tekemättä tai kärsii.
Riippuvuuskäyttäytymisen piirteet ovat heistä monella myös läsnä. Niitä ovat käytön pakonomaisuus, lopettamisen vaikeus, ahdistuneisuus jos yrittää vähentää käyttöä ja läheisten ihmisten huomauttelut jatkuvasta käytöstä.
Aikuisten sosiaalisen median käytöstä ja ruutuajasta on hyvin vähän tutkimusta Suomesta, Sari Castrén sanoo. Suurempi väestöotos aiheesta olisi mielenkiintoinen.
Käytön rajoittaminen lähtee motivaatiosta
Castrén kertoo, että uutta suomalaista tutkimusta aihepiiristä on tuloillaan. Oulun yliopiston SomeSurvey2020 -tutkimus, jossa yhteistyökumppaneina Sosped-säätiön ja Turun yliopiston tutkijat, kartoittaa sosiaalisen median käyttöä ja yhteyttä hyvinvointiin nuorilla aikuisilla. Sen tulokset ovat työn alla. Lisäksi vertaisarvioitavana on tutkimus sosiaalisen median käytön omaehtoisesta rajoittamisesta.
Ongelmallinen käyttö ei todennäköisesti ole vähenemään päin Castrénin mukaan, koska uusia sovelluksia tulee jatkuvasti ja saatavuus on mahdollistava tekijä riippuvuuksissa.
Toiminnallisista riippuvuuksista irti pääseminen lähtee yksilön omasta motivaatiosta. Samoin ongelmallisen somen käytön rajaaminen. Vertaisvalmentaja Katja Mankinen sanoo, että se voi olla alkuun aikaa vievää, ahdistavaa ja haastavaa. Hän kannustaa muutokseen pienin askelin ja muistuttaa olemaan myötätuntoinen itselleen. Ainoa vaihtoehto ei ole täysin somesta luopuminen vaan sitä voi oppia käyttämään kohtuullisesti.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 6.3. klo 23:een saakka.