Sähköiskuja sukuelimiin, vesikidutusta ja muuta raakalaismaista väkivaltaa on paljastunut Hersonista löydettyjen kidutuskeskusten tutkinnassa.
Ukrainalaisista ja kansainvälisistä juristeista koostuva tutkijaryhmä on saanut uhreja haastattelemalla selville, millaisia julmuuksia venäläiset vartijat tekivät siviileille Etelä-Ukrainassa sijaitsevassa Hersonissa. Kaupungista löydettiin 20 kidutuskammiota, joita Venäjän hallinto ylläpiti kaupungin miehityksen aikana.
Mobile Justice -nimisen ryhmän keräämien todisteiden perusteella kidutuskeskukset eivät ole olleet sattumanvaraisesti perustettuja, vaan Venäjän valtion suunnittelemia ja rahoittamia. Keskusten toiminnasta vastasivat Venäjän turvallisuuspalvelu FSB ja vankilaviranomaiset.
Juristiryhmän tutkimustuloksista kirjoittaa brittiläinen The Guardian-lehti.
Herson lisättiin synkkään listaan
Venäjän rangaistuslaitoksia tutkiva professori Judith Pallot Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista sanoo olevansa kauhistunut, mutta ei yllättynyt Hersonissa paljastuneista raakuuksista.
– Ensimmäinen reaktioni uutiseen oli, ettei tämä yllätä lainkaan. Jo pian Krimin ja Ukrainan itäosien valtaamisen jälkeen aloimme saada raportteja FSB:n ylläpitämistä vankiloista ja muista paikoista, joissa vankeja kidutettiin, Pallot sanoo Ylelle puhelinhaastattelussa.
Aiemmin Venäjän sotilaiden ukrainalaisiin siviileihin kohdistamia raakuuksia on paljastunut muun muassa pääkaupungin Kiovan lähellä Butšassa ja Irpinissä sekä Izjumissa Itä-Ukrainassa.
– Nyt Herson voidaan lisätä samaan listaan paikoista, joissa ihmisiä on kidutettu ja vangeille on tehty kuolettavia ihmisoikeusrikoksia, Pallot toteaa.
Hersonin kidutuskeskuksiin vangituiksi joutui tutkijaryhmän mukaan ihmisiä, joilla oli yhteyksiä Ukrainan valtioon ja kansalaisyhteiskuntaan. Vangittuina oli muun muassa viranhaltijoita, kansalaisaktivisteja, toimittajia ja opettajia.
Tutkijat haastattelivat Hersonissa yli tuhatta ihmistä. Kertomuksista piirtyi kuva brutaalista väkivallasta. Vartijat rääkkäsivät vankeja muun muassa sähköshokeilla ja vesikidutuksella.
Pallotin mukaan käytetyt kidutusmuodot on kehitetty vuosien saatossa Venäjän vankiloissa.
– Venäjän vankiloista on raportoitu vastaavanlaisesta kidutuksesta kahden vuosikymmenen aikana.
– Yksi esimerkki on puhelinten käyttäminen sähkökidutuksessa. Siitä ei jää suurta jälkeä kidutettavaan. Huputettuja vankeja myös lyödään kumipampuilla istuimen selkänojaan. Venäjällä on tärkeää, että kidutuksesta jäisi mahdollisimman vähän jälkiä uhriin.
Kiduttamisen tavoitteena Hersonissa oli tutkijoiden mukaan terrorisoida ja alistaa ukrainalaisia sekä eliminoida vastarintaa ja tuhota ukrainalaista identiteettiä.
Siviilien johdonmukaista vainoamista
Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio Helsingin yliopistosta pitää kidutuskeskusten paljastumista merkittävänä asiana.
– Tästä piirtyy kuva siviiliväestön tietoisesta vainoamisesta, Nuotio toteaa puhelinhaastattelussa.
Hän sanoo, että tähän asti paljastuneet Venäjän ukrainalaisiin siviileihin kohdistamat raakuudet ovat pääasiassa liittyneet jollain tavalla Venäjän sotatoimiin.
– Tässä on uudenlaisia piirteitä. Valtiollinen kytkentä on selvempi kuin aikaisemmin. Hurjaa tässä on systemaattinen ote eli se, jos FSB ja miehityshallinto ovat yhdessä organisoituneina luoneet kidutuskeskusten verkoston, johon tavallisia ihmisiä on viety.
Myös Pallotin mukaan toiminta vaikuttaa paljastuneiden tietojen mukaan järjestelmälliseltä. Hersonin kiduttajat eivät ole olleet raivopäisiä ja kurittomia sotilaita, jotka ottavat rintamalla vangit ja kiduttavat tai teloittavat.
– Tämä näyttää suunnitellulta. Tekijät eivät ole olleet etulinjassa taistelleita sotilaita.
– Keskuksista on tehty ikään kuin muodollisesti laillisia, kun ne on siirretty Venäjän vankilaviranomaisten vastuulle.
Sähköiskuja sukuelimiin
The Guardianin haastattelemat keskuksista selvinneet kertoivat, että kiduttajat muun muassa antoivat sähköiskuja joidenkin miespuolisten vankien sukuelimiin.
Myös jonkinlaista uudelleenkoulutusta yritettiin, sillä vangit pakotettiin opettelemaan Venäjä-mielisiä sloganeita, runoja ja lauluja.
Ainakin yksi tutkituista kidutuskeskuksista sijaitsi toimistorakennuksen kellarissa. Toinen oli entinen nuorisovankila.
Yli tuhat ihmistä on toimittanut todisteita tapahtumista tutkijaryhmälle. Hersonissa katosi yli 400 ihmistä Venäjän miehityksen aikana. Tiedossa ei ole, tapettiinko kadonneet vai kuljetettiinko heidät Venäjälle.
Venäjä miehitti Hersonia kahdeksan kuukauden ajan viime maaliskuun alusta marraskuun 11. päivään, jolloin Ukrainan joukot saivat kaupungin takaisin hallintaansa.
Pallot arvioi, että Herson voi olla siviileihin kohdistuneiden sotarikosten keskeisiä paikkoja, koska kaupungissa oli paljon protesteja valtaajien saapuessa.
– Ikävä kyllä Herson tuskin jää silti viimeiseksi paikaksi, josta tällaista paljastuu.
Kansainvälinen oikeus velvoittaa suojelemaan siviilejä
Nuotio toteaa, että kansainvälinen humanitaarinen oikeus velvoittaa sodan osapuolia suojelemaan siviiliväestöä. Nyt paljastuneet julmuudet on tehnyt miehityshallinto.
– Tässä on luotu miehitetyllä alueella hirmuhallinto, joka on pitänyt siviiliväestöä otteessaan. Se kertoo järjestelmällisestä politiikasta.
– Puhutaan hyvin vakavista asioista, kuten sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. Tämä on tarkoituksellista ja tietoista siviiliväestön pelottelua ja tuhoamista osana sodankäynnin strategiaa.
Hersonin julmuuksia tutkinut juristiryhmä on brittiläisen asianajajan Wayne Jordashin perustama ja johtama. Ryhmä auttaa Ukrainan valtakunnansyyttäjää Venäjän sotarikosten tutkinnassa.
Ukrainassa on tähän mennessä raportoitu yli 70 000 epäiltyä sotarikosta. Valtaosa niistä tullaan käsittelemään ukrainalaisissa oikeusistuimissa.
Ukrainalaisten ja kansainvälisten tutkijoiden Venäjän hallinnassa olleilta ja Ukrainan myöhemmin vapauttamilta alueilta keräämät todisteet kertovat Venäjän sotilaiden laajamittaisista rikoksista, kuten teloituksista, kidutuksesta, raiskauksista ja pakkosiirroista.
Hollannin Haagissa toimiva Kansainvälinen sotarikostuomioistuin ICC tulee keskittymään korkean profiilin sotarikosepäiltyihin. Näiden tapausten oikeuskäsittely kestää.
– On mahdollista, että Hersonin kokonaisuuteen liittyviä asioita käsitellään vielä Haagissa. Perusongelma on se, miten tekijät saadaan kiinni. Mitä systemaattisempaa toiminta on ollut, niin sitä korkeammalle mennään vastaajissa, Nuotio sanoo.
ICC ei ole toistaiseksi antanut yhtään pidätysmääräystä sotarikosepäilyistä Ukrainassa.
Venäjä ei ole ICC:n jäsen, mutta muissa kansainvälisissä sopimuksissa se on ollut mukana.
– Jos Venäjä olisi normaali valtio, niin se tutkisi ja syyttäisi epäiltyjä, mutta Venäjä ei ole normaali valtio”, Nuotio toteaa.
Tästä artikkelista voit lukea tuoreimmat tiedot Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan