Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Ministeriö selvittää Luontopaneelin puheenjohtajan sidonnaisuuksia – toiminta kaivosyhtiön konsulttina on herättänyt arvostelua

Ekologian professori Janne Kotiahon mukaan hän tekee yhteistyötä useiden yritysten kanssa, eikä se vaikuta työhön Luontopaneelin johdossa.

Ilmakuva Sodankylän Viiankiaavasta talvella. Lumista aukeaa, metsää, aurinko pilkistää pilvien raosta.
Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho on tehnyt kaivosyhtölle konsulttiselvityksiä niin sanotusta vapaaehtoisesta ekologisesta kompensaatiosta. Kuvassa olevalle Sodankylän Viiankiaavalle suunnitellaan Sakatti-nimistä kaivosta. Kuva: Juuso Stoor / Yle

Vahvasti suojellun, Sodankylässä sijaitsevan Viiankiaavan suojelijana tunnettu Riikka Karppinen arvostelee Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiahon toimintaa kaivosyhtiö Anglo American Sakatti Miningin konsulttina.

– Minusta on huolestuttavaa ja myös kyseenalaista, että Luontopaneelin arvovaltaa käytetään edistämään kaivosyhtiön hanketta kaksinkertaisesti suojellulla suojelualueella.

Suomen Luontopaneelin verkkosivujen mukaan se on ”ympäristöministeriön nimittämä riippumaton, tieteellinen asiantuntijapaneeli, joka tukee luontopolitiikan suunnittelua ja päätöksentekoa”.

Kotiaho on useiden vuosien aikana sivutoimenaan laatinut kaivosyhtiölle yli 200-sivuisen suunnitelman niin kutsutusta vapaaehtoisesta ekologisesta kompensaatiosta.

Kotiaho on laatinut suunnitelman yhdessä Helsingin yliopiston tutkimusjohtaja Atte Moilasen kanssa. Tiedemiehet tekivät yhdessä myös kaivosyhtiölle hyvityslaskelman yhtiön Inarista ostamasta vanhasta metsästä, jota on määrä käyttää kaivoksen luontohaittojen korvaamiseen.

Pohjoisessa mietitään menevätkö roolit sekaisin

Riikka Karppisen mukaan ei ole sopivaa, että Luontopaneelin puheenjohtaja on kaivosyhtiön palkkaama konsultti ja antaa yhtiön kompensaatiosuunnnitelmista myönteisiä lausuntoja julkisuuteen.

– Tutkijoiden ja Luontopaneelin ei pitäisi sekaantua tällaiseen, vaan kyllä tutkimuksen pitäisi olla aina puolueetonta, neutraalia ja heidän pitäisi pystyä arvioimaan puolueettomasti tämmöistä kompensaatiota ja ylipäänsä suojelua Suomessa, arvostelee Karppinen.

Karppisen mukaan Viiankiaavalla kyseessä on mahdollinen luontohaittojen korvaamisen ennakkotapaus Suomessa mikä antaa riippumattomuudelle tavallista suuremman painoarvon

Myös Suomen Luonnonsuojeluliiton Lapin piirin toiminnanjohtaja Mika Flöjt katsoo Kotiahon konsulttiroolin olevan ristiriidassa Luontopaneelin riippumattomuuden kanssa.

– Mielestäni koko Luontopaneelin uskottavuuden kannalta on erittäin arveluttavaa, että Luontopaneelin johtaja sortuu tämmöiseen. Viiankiaavalle kaivosta puskevan kaivosyhtiön kannalta Luontopaneelin puheenjohtajan konsulttirahoilla tehty puoltolausunto on varmasti kultakimpale, vastaa Flöjt sähköpostilla.

Janne Kotiaho.
Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho kertoo tehneensä sivutoimisesti ekologiseen kompensaatioon liittyviä laskelmia kuuden vuoden ajan. Kuva: Petri Aaltonen / Yle

Luonnonsuojeluliiton lakimies ei pidä huolestuttavana

Suomen Luonnonsuojeluliiton ympäristöjuristi Matti Kattainen ei ole huolestunut Kotiahon konsulttiroolista.

– Kotiaho on tosiaan ollut mukana kompensaation laskemisessa. Asia on herättänyt närkästystä, juuri sen takia kun vapaaehtoisen kompensaatio suhde Natura-sääntelyyn on ymmärretty ainakin osittain väärin eri ryhmissä. En näe Kotiahon roolissa huolestuttavia piirteitä, vastaa Kattainen sähköpostilla.

Kattainen pitää huolestuttavana, että Twitterissä ja muualla somessa lyödään armotta ja väärinymmärrykseen perustuen niitä tutkijoita ja asiantuntijoitja, jotka ovat lähteneet kehittämään kompensaatiomenetelmiä.

Ministeriö: yliopisto ei ilmoittanut sidonnaisuudesta kaivosyhtiöön

Ympäristöministeriö alkoi selvittää Kotiahon sidonnaisuuksia ja niiden mahdollista vaikutusta Luontopaneelin puheenjohtajuuteen Yle Lapin kysyttyä ministeriön kommenttia Riikka Karppisen esittämään arvosteluun.

Ympäristöministeriö nimitti huhtikuussa 2020 Jyväskylän yliopiston ekologian professorina toimivan Kotiahon paneelin puheenjohtajaksi jatkokaudelle vuosiksi 2020–2023.

Ympäristöministeriön ympäristöneuvos Olli Ojalan mukaan ministeriö kysyi yliopistoilta ja tutkimuslaitoksilta esityksiä paneelin jäseniksi ja puheenjohtajaksi ja samalla tietoa ehdokkaiden ja heidän läheistensä sidonnaisuuksista, jotka voisivat vaikuttaa riippumattomuuteen jäsenen toiminnassa.

Ojalan mukaan sidonnaisuuksia voivat olla esimerkiksi taloudellinen toiminta tai luottamustehtävät yrityksissä tai yhteisöissä.

– Emme saaneet Jyväskylän yliopistolta ilmoitusta, että puheenjohtajaksi esitetyllä professori Kotiaholla olisi tällaisia sidonnaisuuksia, vastaa Ojala sähköpostilla.

Ojalan mukaan ministeriö selvittää parhaillaan missä roolissa Kotiaho on toiminut suhteessa Anglo American Sakatti Mining -yhtiöön ja mikä on ollut toimeksiannon sisältö ja onko asialla voinut olla vaikutusta toimintaan Luontopaneelin puheenjohtajana.

Nykyisen ympäristöministeri Maria Ohisalo (vihr.) ei kommentoi asiaa ennen selvityksen valmistumista.

– En lähde kommentoimaan tapausta ennen kuin Ympäristöministeriö on tehnyt sen yksityiskohdista selvityksen. Suomen Luontopaneelilla on tärkeä rooli tieteellisen tiedon vahvistamisessa luonnon monimuotoisuutta koskevan päätöksenteon tukena.

– Tietenkin se edellyttää sitä, että Luontopaneelin toiminta on läpinäkyvää ja sen jäsenten olennaiset sidonnaisuudet ovat tiedossa, vastaa ministeri Ohisalo avustajan välityksellä sähköpostilla.

Kotiaho: yhteistyö ei vaikuta tehtäviin Luontopaneelin puheenjohtajana

Kotiahon mukaan hän on tehnyt kompensaatiosuunnitelmaa kaivosyhtiölle kuuden vuoden aikana.

– Kyse on omista tutkimusintresseistäni kumpuavasta, luonteeltaan riippumattomasta asiantuntijatyöstä, jollaista teen useiden muidenkin yritysten kanssa. Tällä, kuten ei muillakaan yritysten kanssa tekemilläni yhteistöillä, ei ole vaikutusta tehtävääni Luontopaneelin puheenjohtajana, sanoo Kotiaho.

Olivatko sidonnaisuudet ministeriön tiedossa kun sinut nimitettiin puheenjohtajaksi?

– Teen useiden yritysten kanssa yhteistyötä enkä minä pidä tällaisia omista tutkimusintresseistä kumpuavia yhteistöitä minkäänlaisena sidonnaisuutena.

– Ihan alusta asti on ihan yleisesti tiedossa ollut, että teen tätä kyseistä kompensaatiolaskelmaa ja Sakatin kaivosyhtiöhän on nimetty yhteistyökumppanina myös minun johtamassa, Suomen akatemian strategisen tutkimusneuvoston rahoittamassa Boost for biodiversity offsets -hankkeessa. Kyllä kaikki jotka seuraavat julkisuutta tietävät, että minä toimin tämän kompensaatiolaskelman tekijänä.

Anglo American Sakatti on maksanut kompensaatiosuunnitelmasta ja hyvityslaskelmasta taksojen mukaista konsulttipalkkiota. Palkkioiden euromäärää Kotiaho ei pysty sanomaan, koska se vaatisi tiliotteiden läpikäyntiä kuuden vuoden ajalta.

– Olen tehnyt näitä ekologiseen kompensaatioon liittyviä laskelmia sivutoimisesti tuntiperusteisella palkkiolla joka noudattaa tieteentekijöiden liiton palkkiosuosituksia.

– Tämä työ on ollut ajoittaista ja se on jakautunut nyt jo noin kuuden vuoden ajalle enkä pysty antamaan mitään euromääriä.

Myös kaivosyhtiö Anglo American Sakatin toimitusjohtaja Pertti Lamberg sanoo konsulttipalkkiota maksetun tavallisen taksan mukaan tuntipohjalta, mutta rahamäärää hänkään ei kerro.