Tänä talvena suomalaiset ovat seuranneet sydän kurkussa sähkön hintaa – ja asuntolainojen korkojen nousua.
Jostain syystä Suomessa on näihin riskeihin suhtauduttu perinteisesti hyvin eri tavoin.
Sähköä ostaessaan suomalainen suosii kiinteitä sopimuksia – ajatus pörssisähköstä on monelle suorastaan ahdistava.
Toisaalta, asuntolainat sidotaan Suomessa vaihtuviin korkoihin. Yleisin korko on 12 kuukauden rytmissä heiluva euribor.
Miksi haemme turvaa sähkömarkkinoilla, mutta otamme riskiä jopa satojen tuhansien eurojen asuntolainoissa? Kuulostaa älyttömältä.
Muualla euroalueella suositaan nimittäin yleisesti kiinteitä korkoja. Esimerkiksi Saksassa vuoden mittaiseen tai sitä lyhempään korkoon on lainansa sitonut vain kymmenys asuntovelallisista. Noin puolella on vähintään kymmenen vuoden kiinteä korko.
Pari vuotta sitten tuo korko oli alle puoli prosenttia. Päälle tuli pankin marginaali.
Mieluummin putkia ja kattoja
Muutama vuosi sitten kuuntelin Suomen suurimpiin kuuluvan pankin talouskatsausta. Pääekonomisti kävi läpi nollakorkojen trendiä, joka näytti jatkuvan kauas tulevaisuuteen.
Tilaisuuden jälkeen hän totesi kahden kesken:
– Jos ottaisin nyt asuntolainaa, ottaisin 20 vuoden kiinteän koron.
Ai niin, sellainenkin vaihtoehto on, tuumin mielessäni. Olin neuvotellut vuosien saatossa jo kolme asuntolainaa, eikä kiinteää korkoa oltu mainittu kertaakaan. Erilaisia korkokattoja ja -putkia oli kyllä tyrkyllä.
Epäilen korkosuojien olevan pankeille kannattavampia tuotteita kuin kiinteäkorkoinen asuntolaina olisi. Asiantuntijoidenkin mukaan nuo tuotteet ovat niin monimutkaisia, että pankeilla oli ainakin mahdollisuus hinnoitella tuotteensa yläkanttiin.
Ei siis ihme, että matalien korkojen aikana vain noin kolmannes suomalaisista otti korkokaton. Ehkä tämä on yksi syy, miksi turvallisuushakuiset suomalaiset ovat jääneet pääosin 12 kuukauden euriborin varaan.
Ja siksi korkojen nousu iskee nyt Suomeen nopeammin kuin muualle.
Se, joka tarttui pankkinsa tarjoamaan korkokattoon tai -putkeen oikeaan aikaan, teki hyvän päätöksen. Kiinteä korko olisi kuitenkin ollut yksinkertaisempi tapa saavuttaa sama tulos.
Kauppalehti kertoi viime vuoden helmikuussa, että 10 vuoden kiinteä korko oli suomalaispankeissa 1,5 prosentin tietämissä. Se kuulostaa hyvältä nyt, kun 12 kuukauden euribor hivuttautuu kohti neljää prosenttia.
Heiluvat hinnat ovat halvempia hintoja
Lopuksi vielä huomio sähkösopimuksista ja asuntolainoista.
Vuosikymmenten mittaisessa tarkastelussa halvemmalla pääsee todennäköisesti se, joka ottaa riskiä. Eli sitoo asuntolainansa vaihtuvaan korkoon ja ostaa sähkönsä pörssihinnalla.
Silloin toki kantaa riskin hintojen ja korkojen heilunnasta. Poikkeusaikoina se voi iskeä kivuliaasti näpeille.
Voit keskustella aiheesta 5.3. klo 23 saakka.