PLANICA. Perttu Hyvärinen lähestyy hiihtostadionia ja miesten viestin kolmatta vaihtoa. Runsaat pari viikkoa sitten 20 vuotta täyttänyt Suomen joukkueen ankkuri Niko Anttola on saapunut vaihtoalueelle ensimmäisenä Norjan Johannes Hösflot Kläbon seuratessa perässä.
Anttola vilkaisee pikaisesti, kun Hyvärinen hiihtää pääkatsomon edestä ja säntää viimeiselle pätkälle, sprinttikukkulalle. Sen jälkeen hän keskittyy vain tulevaan urakkaansa: tuoda Suomi maaliin mitalimaana, ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2009 Liberecin MM-kisojen.
Päävalmentaja Teemu Pasanen oli miettinyt muun valmennustiimin kanssa erilaisia vaihtoehtoja viestijoukkueeksi. Taktiikka oli yksinkertainen: perinteisen osuuksilla oli iskettävä ja pudotettava mahdollisimman monta joukkuetta mitalitaistelusta. Vapaan osuuksille löytyi yhtä lailla kaksi kovakuntoista miestä.
Hyvärinen päästää Anttolan matkaan ja kaatuu itse hetkeksi haukkomaan happea maahan. Sen jälkeen hän nousee ylös ja heittää nyrkin ilmaan pääkatsomoa kohti. Seuraavaksi oman osansa saa vaihtoaluetta lähellä olevan yleisön suomalaiskatsojat. Vielä ennen poistumistaan alueelta Hyvärinen käy auttamassa sukset pois Ruotsin William Poromaan jaloista.
Ristomatti Hakola piti Suomen avausosuudella kärkiryhmän mukana. Vain Norja pääsi karkuun.
Iivo Niskanen karkasi toisella osuudella muilta ja toi Suomen vaihtoon toisena.
Perttu Hyvärinen päästi Niko Anttolan matkaan noin puoli minuuttia kolmannen joukkueen edellä.
Hyvärinen tuuletti oman osuutensa jälkeen raivokkaasti.
Kun Niko Anttola saapuu omalla vuorollaan viimeistä kertaa pääkatsomon eteen, muu Suomen joukkue huutaa ja kannustaa kylmähermoista ankkuriaan ladunvarressa. Pasanen uskaltaa tuulettaa, pienesti, vasta, kun Anttola saapui kummulta loppusuoralle, sillä kokenut valmentaja tietää, että mitä tahansa voi tapahtua, ennen kuin hiihtäjä on maalissa.
– Se meni käsikirjoituksen mukaan, Pasanen sanoo media-alueella viestin jälkeen helpottunut hymy huulillaan ja vakuuttaa, ettei häntä hermostuttanut panna nuorta miestä kaikista kovimpaan paikkaan.
– Mitä olen miestä tässä nyt seurannut, niin kyllä luotto oli kova. Hän on niin kovassa kunnossa, että uskoin, että hän pystyy suoriutumaan tästä.
Myös Anttola tuulettaa, kun hän ylittää maaliviivan toisena. Nuorten MM-kisoissa kuukautta aikaisemmin nähtyä sormi pystyssä -tuuletusta ei kuitenkaan nähdä.
– Sormi laitetaan pystyyn silloin, kun tulee voitto, Anttola sanoo tyynenä.
Näin joukkuetoverit kommentoivat Niko Anttolaa
– Niko, ota sinä tuo kännykkä, kun sinä olet tuollainen somenuori, Ristomatti Hakola sanoo ja saa Iivo Niskasen sekä Perttu Hyvärisen mukaan, kun Yle Urheilu tarjoaa viestinelikolle mahdollisuutta lähettää terveisiä koti-Suomeen.
– En ota! Anttola sanoo sen verran painokkaasti, ettei asiasta jää epäselvyyksiä ja Hakola tarttuu puhelimeen.
”Nuorisoketju” eli 31-vuotiaat Hakola, Niskanen ja Hyvärinen naureskelevat hyväntuulisina ja puhe kuplii edestakaisin. Anttola seuraa tilannetta sivusta rauhallisen oloisena, ja vain ajoittain hymy saattaa kareilla hänen huulillaan.
Hakola luonnehtii Suomen joukkueen uutta tähteä särmäksi ja luotettavaksi kaveriksi.
Niskanen ja Hyvärinen ovat tunteneet toisensa yli vuosikymmenen, jo junioreiden maajoukkueesta lähtien, Hakolankin hyvin monen vuoden takaa. Niskanen muistuttaa, että Anttolan he ovat tunteneet vasta reilun viikon verran.
– Siinä oli ihan hyvä testi. Ihan hyvä alku, Niskanen sanoo ja niksauttaa päätään ankkuria kohti.
– Mielenkiintoista nähdä, mutta tässä on hyvä pohja ponnistaa.
Niskanen vakuuttaa, ettei joukkue asettanut Anttolalle liikaa paineita, vaan tämä sai lähteä aivan avoimin mielin liikenteeseen.
– Tässä on vuodesta 2014 asti näitä hommia tehty, eikä kertaakaan ole mitalia saatu. Meille se on pelkästään positiivista päästä pois stadionilta muuten kuin pettyneenä, Niskanen naurahtaa.
Myös Teemu Pasanen myöntää, että nyt hänen olonsa on helpottunut. Mitalista on puhuttu siitä asti, kun hän on ollut valmennustiimissä mukana ja joka vuosi sitä on jahdattu. Aina se on ollut mahdollinen, mutta kertaakaan mahdollisuudet eivät olleet realisoituneet.
Kunnes nyt, kenties nuorisoketjun viimeisessä mahdollisessa paikassa, oikeasti nuoren tulevaisuuden lupauksen siivittämänä. Pasanen jakaa auliisti kehuja joukkueen uudelle tulokkaalle, hänen kylmähermoisuudelleen ja rauhallisuudelleen.
– Siinä meillä on moneksi vuodeksi viestimies näihin karkeloihin, Pasanen vakuuttaa.
Suomen uusi hiihtosankari on kuin jäämies
Ulkomaalaiset kuvailevat suomalaisia urheilijoita mielellään jäämiehiksi heidän rauhallisuutensa, hymyilemättömyytensä ja rautaisten hermojensa takia.
Kuuluisin suomalainen jäämies lienee entinen F1-kuski Kimi Räikkönen. Niko Anttolalle ei välttämättä jäämies-titteli edes riitä.
Nuorukainen seisoo hieman muusta kolmikosta erillään, eikä hän osallistu ilonpitoon samalla tavalla. Hän vastaa kysymyksiin kysyttäessä, mutta muuten jättäytyy sivuun.
Viimeinen vuorokausi on ollut ainutlaatuinen.
– On ollut monenlaisia vaiheita. Olin aika mietteliäs ennen kisaa, mutta hyvin pystyin pitämään pään kasassa ennen kisaa ja kisan aikana. Olen tyytyväinen, hän sanoo rauhallisena.
Ennen tätä talvea Niko Anttolan nimi oli laji-ihmisten tiedossa, mutta tammi-helmikuun vaihteessa saavutettu nuorten maailmanmestaruus ja MM-hopea nostivat hänet suurempaan tietoisuuteen. Mutta kun miesten viestijoukkueen kokoonpano ilmoitettiin torstaina, Niko Anttolan nimi oli lähes kaikkien urheilua seuraavien suomalaisten tiedossa.
Anttola suhtautuu tähänkin rauhallisesti. Hän ei usko, että huomio muuttaa asioita hirveästi. Hän korostaa vain tehneensä kovasti töitä, jotta pärjäisi tällaisissa isoissa kisoissa, eikä muun joukkueen lyömä paine sitä muuttanut.
– Kun on Suomen ankkurina arvokisaviestissä, siinä on aina painetta.
Tässä vaiheessa pinnan alla kuplii. Niko Anttola juuri ennen ankkuriosuuttaan.
Mitali alkaa näyttää varmalta. Niko Anttolan tasainen vauhti riittää muita vastaan.
14 vuoden odotus on ohi! Niko Anttola tuo Suomen maaliin toisena.
Anttola ei hätkähtänyt median tentissä
Mitalistien haastattelu kansainvälisen median edessä kestää tasan yhden kysymyksen verran ja sekin osoitetaan Ristomatti Hakolalle. Hakola toteaa hämmentyneenä vieressään istuvalle Niko Anttolalle, että homma oli siinä ja hän on vapaa lähtemään.
Suomalainen media ei kuitenkaan päästä uutta sankariaan vielä niin helpolla, mutta uusi tilanne ei saa Anttolaa hätkähtämään. Hän vastaa rauhalliseen tapaansa kysymyksiin, koskevat ne sitten Instagramissa levinneisiin meemi-kuviin, muilta hiihtäjiltä, kuten Norjan Hans Christer Holundilta tulleisiin kehuihin tai vertailuihin muihin hiihtäjiin.
– Onhan se tietenkin hienoa. Olen yrittänyt tehdä kovasti hommia tämän lajin eteen, että pystyisin kehittymään. On ihan hienoa, että olen ehkä tehnyt jotain oikeita asioita, Anttola sanoo Holundin kehuihin.
Anttolaa on verrattu kerran jos toisenkin Iivo Niskaseen ja hänestä odotetaan Niskasen kaltaista menestyjää. Vertailun esiin tuominen ei aiheuta Anttolassa reaktiota, vaikka kasvomaskin takaa hänen ilmeitään onkin vaikea lukea.
– Se on median tapa toimia. Ei se minua hetkauta, hän sanoo ja toteaa, ettei lue ihan jokaista juttua, mitä hänestä kirjoitetaan.
MM-hopean voittaminen miesten viestihiihdossa nuorimpana suomalaisankkurina on saavutus, joka saisi monen urheilijan tarvittaessa vaikka tanssimaan pöydillä, mutta ei Niko Anttolaa.
Kupliiko kuitenkin sisällä?
– Kyllä vähän. On kyllä aika hieno fiilis, Anttola toteaa.
