Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Nyt viestimiesten MM-sensaatiolle saatiin huimat mittasuhteet! Suomalaiset eivät ole koskaan yltäneet mitaleille vastaavista lähtökohdista

Planican MM-kilpailujen 4x10 kilometrin hopea oli suomalaismiehille 31:s viestimitali MM- ja olympiatasolla.

Niko Anttola, Perttu Hyvärinen, Iivo Niskanen ja Ristomatti Hakola poseeraavat hopeamitalien kanssa.
Suomen viestinelikko Niko Anttola, Perttu Hyvärinen, Iivo Niskanen ja Ristomatti Hakola pääsi maistamaan perjantaina harvinaista MM-mitalihuumaa. Kuva: Tomi Hänninen - Chilipictures

Ristomatti Hakola, Iivo Niskanen, Perttu Hyvärinen ja Niko Anttola palauttivat Suomen mitalikantaan 4x10 kilometrin viestissä 14 vuoden tauon jälkeen. Joukkue saavutti hopeaa Planican MM-kilpailuissa perjantaina.

Suomen miehet ovat saaneet mitaleita MM-viesteistä vuodesta 1934. 89 vuoden aikana mitaleita on kertynyt 31.

Yle Urheilu kävi läpi, millaisista lähtökohdista mitalit ovat tulleet, kun huomioidaan kisojen aiemmat henkilökohtaiset esiintymiset.

Ennen perjantain viestiä Hyvärinen oli ollut parhaana suomalaisena 10:s yhdistelmäkilpailussa, jossa Niskanen sijoittui 13:nneksi. Anttola oli 25:s 15 kilometrin väliaikalähdössä, eikä Hakolalla ollut startteja lainkaan.

Planican MM-hopea tuli tulosten valossa kaikkien aikojen heikoimmalla saldolla, kun huomioidaan parhaan suomalaisen kisojen aikana antama näyttö.

Planican kaltaista yllätystä on lähellä vuoden 1991 Val di Fiemmen MM-viesti. Siinä suomalaiset saivat pronssia joukkueella Mika Kuusisto, Harri Kirvesniemi, Jari Isometsä ja Jari Räsänen. Kuusistolle ja Isometsälle kyseinen viesti oli arvokisadebyytti.

Kuusisto oli kuitenkin väläyttänyt kuntoaan olemalla kymmenes joulukuussa 1990 hiihdetyssä maailmancupin osakilpailussa. Myös Isometsän potentiaali oli tiedossa maaliskuussa 1990 tulleen maailmancupin osakilpailun 10. sijan myötä.

Taustaltaan ehkäpä erikoisin viestimitali on vuodelta 1962. Tuolloin Väinö Huhtala, Kalevi Laurila, Pentti Pesonen ja Eero Mäntyranta hiihtivät Zakopanessa maailmanmestareiksi. Huhtalalle, Laurilalle ja Pesoselle viesti jäi ainoaksi matkaksi kyseisissä MM-kisoissa.

Suomen mieshiihtäjät olivat kuitenkin tuohon aikaan tasoltaan maailman kovimpia. Kultaa tuoneen nelikon johtohahmo oli Mäntyranta, joka saapui viestiin 30 kilometrin kultamitalistina.

Eero Mäntyranta taivaltamassa vuoden 1962 Zakopanen MM-laduilla, joista Suomen miehet saivat historiansa 14. viestimitalin. Vuonna 1934–1936 tulleet ensimmäiset kolme saivat MM-arvon jälkikäteen.
Eero Mäntyranta taivaltamassa vuoden 1962 Zakopanen MM-laduilla, joista Suomen miehet saivat historiansa 14. viestimitalin. Vuonna 1934–1936 tulleet ensimmäiset kolme saivat MM-arvon jälkikäteen. Kuva: ullstein bild/ All Over Press

Sen sijaan valitsijoiden hampaissa usein ollutta Kalevi Hämäläistä ja Arto Tiaista ei nähty viestissä, mutta kaksi päivää myöhemmin Hämäläinen sai 50 kilometriltä pronssia ja Tiainen oli neljäs.

Perjantain viestin toinen osuus osoitti, että Iivo Niskaselta on lupa odottaa mitalivauhtia myös sunnuntaina Planican MM-kisat päättävältä 50 kilometriltä. Muille suomalaisille Hämäläisen ja Tiaisen kaltaiset sijoitukset eivät ole realismia.

Siksi Planican viestimitali nousee entistä suurempaan arvoon.

Näin Suomen miesten viestijoukkue sai mitalit kaulaan.