Eduskuntavaaleihin on aikaa alle kuukausi. Äänestyspäätöstään harkitsee muiden joukossa hieman yli 224 000 näissä vaaleissa ensimmäistä kertaa äänioikeutettua.
Moni tamperelaisen kauppakeskuksen käytäviltä tavoitetuista nuorista kertoo kokevansa, ettei heillä ole tarpeeksi tietoa äänestyspäätöksen tueksi.
20-vuotias Metta Oikari myöntää, ettei politiikkaa ole pahemmin tullut seurattua.
– Tiedän, että on tärkeää äänestää ja aionkin. Olen kyllä aika tietämätön noista asioista, politiikka ei tule minua vastaan somessa, enkä omasta mielenkiinnosta kaivele asioita mistään, Oikari sanoo.
19-vuotias Eveliina Ilkka on suunnitellut etsivänsä sopivan ehdokkaan vaalikoneen avulla. Se tuntuu luotettavammalta kuin esimerkiksi somen perusteella päättäminen, vaikka politiikkaa on tarjolla sielläkin.
– Tiktokissa tulee välillä vastaan yksittäisten poliitikkojen videoita. Joskus pysähdyn katsomaan niitä, jos asia kiinnostaa. Eihän sitä silti voi kaikkea uskoa sokeasti, vaan pitää itse selvitellä, onko asia totta, Ilkka sanoo.
Tiktokin algoritmin yksipuolisuus mietityttää
Helsingin Sanomat selvitti noin viikko sitten poliitikkojen aktiivisuutta nuorten suosimassa sosiaalisen median sovelluksessa Tiktokissa. Lehden mukaan erot puolueiden välillä ovat suuria. Eniten sisältöä tuottaa perussuomalaiset, jonka kansanedustajista lähes puolet on aktiivisia Tiktok-videoiden tekijöitä.
Kanava on tehokas. Tiktokin algoritmi saattaa näyttää videon miljoonille, vaikka varsinaisia seuraajia sen tekijällä olisi paljon vähemmän.
20-vuotias tamperelainen Otto Ahola tunnistaa ilmiön. Hänelle Tiktok tarjoilee perussuomalaisten Sebastian Tynkkysen ja Liike Nytin Hjallis Harkimon videoita, vaikka hän ei niitä itse aktiivisesti etsi.
– Kyllä minä ne silti yleensä katson. En kuitenkaan tee niiden perusteella päätöksiä siitä, ketä äänestän, Ahola sanoo.
Aholan kanssa liikkeellä oleva Roosa Urrila, 19, tunnistaa myös somevirran valikoivuuden.
– Minulle näytetään vihreiden ja vasemmiston videoita. Jään yleensä katsomaan ne.
Molempia mietityttää algoritmin yksipuolisuus.
– Kyllä videot selvästi jollain tavalla kohdennettuja ovat kun meille tulee niin erilaista sisältöä, Ahola sanoo.
– Ei se ehkä tuo kovin monipuolista näkökulmaa asioihin, Urrila lisää.
Somesta vahvistusta olemassa olevalle ajatusmaailmalle
Nuoret käyttävät somea myös politiikan seuraamiseen vanhempia ikäryhmiä enemmän. Ratkotaanko eduskuntavaalien tulos nuorten osalta siis sosiaalisessa mediassa?
Tampereen yliopiston tutkijatohtori Aino Tiihonen ei halua suoriltaan vetää johtopäätöksiä äänestäjien käyttäytymisestä esimerkiksi puolueiden someaktiivisuuden perusteella.
– Ensinnäkin sosiaalista mediaa käytetään jokaisessa puolueessa. Toisekseen tiedetään, että sosiaalisen median käyttämiselle on ominaista hakea vahvistusta jo olemassa olevalle ajatusmaailmalle. Sieltä ei siis välttämättä saada mitään uutta, Tiihonen sanoo.
Voiko puolueiden tulevaisuudesta vetää pitkän aikavälin johtopäätöksiä sillä perusteella, miten ne onnistuvat puhuttelemaan nuoria äänestäjiä?
Aino Tiihosen vastaus siihenkin on ei. Hän huomauttaa, että nuoret ovat elämässään vaiheessa, jossa ollaan ikään kuin matkalla jostakin jonnekin.
– Tutkimuksessakin puhutaan formatiivista vuosista, joiden aikana arvot ja asenteet ovat vasta muodostumassa. Tulkitsisin vielä aika varovasti tuloksia tai gallupeja, jotka koskettavat nuorten puoluekannatusta tai heidän kannattamiaan arvoja ja asenteita.
Tietoa löytyy myös helpossa muodossa
18-vuotias Siiri Keränen aikoo uurnille, vaikka tunnustaa, ettei toistaiseksi oikein tiedä asioista. Myös 22-vuotias Peetu Saarela on ensikertalainen, koska äänestäminen on vasta nyt alkanut tuntua tärkeältä.
Saarela kuvailee olevansa toistaiseksi ”vähän pihalla” vaaliasetelmista. Poliitikoista on silti ehtinyt syntyä jonkinlaisia mielikuvia.
– Ihmiset puhuvat, ja onhan kaikenlaisia stereotypioitakin. Uskon, että on lopulta helppo erottaa faktata liioitelluista mielipiteistä, hän pohtii.
Mielikuvien ja somesisällön lisäksi nuorille on tarjolla kootusti myös vaalititetoutta. Nuorisoalan kattojärjestön Allianssin sivuilta löytyvät nyt toista kertaa esimerkiksi yleiskieliset puolue-esittelyt.
Varsinaisesti materiaali on kehitetty palvelemaan Nuorten vaali -tapahtumaa, jossa alaikäisetkin pääsevät kokeilemaan äänestämistä.
Eduskuntavaalien projektipäällikkö Paiju Pajunen Allianssista kertoo, että toive tiedonsaannista tuli nuorilta itseltään.
– Saimme palautetta, että äänestyspäätöksen taustaksi ei ole tarpeeksi tietämystä. Tänä vuonna tehtiin ensimmäistä kertaa opetusmateriaalit, joista hyötyvät myös nuorten kanssa työskentelevät aikuiset.
Voit kommentoida aihetta 7. maaliskuuta kello 23:een saakka.