Mistä puhutaan?
Suomen hiihtojoukkueen saldo Planican MM-kisoista oli yksi hopeamitali, jonka miesten joukkue sai viestistä. Yle Urheilun asiantuntijoiden mukaan Suomen menestymättömyys ei johdu yhdestä selkeästä asiasta, vaan oli usean asian summa.
– Se on iso ja kantava teema suomalaisten kohdalla. Vaikka hieno viestimitali saatiinkin, niin yksilötasolla ei oltu kärjessä eikä sen takana riittävän teräviä, Ville Nousiainen sanoi.
– Eveliina Piippo onnistui vaikeuksien jälkeen hyvin, Ville Ahonen oli hyvä sprintissä sekä Niko Anttola viestissä. Se lupaa hyvää, mutta niin sanotusti väärät miehet ja naiset onnistuivat.
Kärkihiihtäjistä Iivo Niskanen ja Krista Pärmäkoski ovat kärsineet kauden aikana sairasteluista ja ainoastaan Kerttu Niskanen pystyi rakentamaan kuntonsa ja viimeistelemään sen suunnitelmien mukaan. Sekään ei tuonut mitalia Niskaselle.
Myös kisaohjelma vaikutti menestykseen. Planicassa hiihdettiin eri ohjelma kuin Pekingin olympialaisissa, joissa tuli kuusi mitalia. Suomalaisten suosikkimatkat, 10 ja 15 kilometriä perinteisen väliaikalähdöillä, eivät olleet tänä vuonna mukana.
– Tämä on ollut se vaikeampi ohjelma, kun hiihdetään näin päin. Yksittäisiä onnistumisia tuli, mutta ei onnistumista isossa kuvassa, Kalle Lassila sanoi.
Häntä mietitytti myös se, oliko etenkin naisten joukkueen puolella matkojen valinnat ja valintojen selkeys kaikille selvillä riittävän aikaisin.
– Vielä Toblachissa oli viitteitä siitä, että näin ei olisi. Kuitenkin olisi todella tärkeää saada rauhoitettua tilanne valmistautumisvaiheeseen riittävän pitkältä ajalta, Lassila sanoi.
Kuka yllätti?
Niko Anttola, 20, valittiin joukkueeseen nuorten maailmanmestarina ja Niilo Moilanen, 21, hyvien maailmancupin suoritustensa ansiosta. Aikuisten arvokisadebytantit onnistuivat mainiosti. Asiantuntijoiden mukaan tämä oli pikemminkin positiivinen asia kuin yllätys.
– Heidän valmistautumisensa ja oman toiminnan ohjaaminen on ollut noin nuorelle iälle todella ammattimaista ja hyvää, Lassila sanoi.
Moilanen hiihti vahvasti sprintin karsinnassa, mutta kolarointi alkuerässä pudotti hänet 21. sijalle. Anttola oli 15 kilometrin vapaan hiihtotavan kisassa toiseksi paras suomalainen 24. sijallaan ja hänen kylmähermoinen suorituksensa viestin ankkurina takasi Suomelle hopean.
– Anttolan suoritus oli varsin kypsä raskailla laduilla. Tuollaiset normaalimatkan suoritukset eivät tule tuurilla, Nousiainen muistutti.
Lassilan mukaan molemmat hiihtivät selkeästi omalla tasollaan, eivät flopanneet tai venyneet.
– Nuo suoritukset eivät olleet mitään suonevetoja, joissa kaikki vain sattuu kohdalleen ja tulee se pöljä päivä. Se antaa uskoa tulevaan, Lassila sanoi.
Kuka floppasi?
Viime vuonna Pekingin olympiakisoissa suomalaishiihtäjät napsivat peräti kuusi mitalia, joista yksi oli kultainen, kaksi hopeista ja kolme pronssista. Nyt saavutettu yksi hopeamitali oli Yle Urheilun asiantuntijoiden mielestä floppi.
Vastaavanlaista heilahtelua on nähty aikaisemminkin, muun muassa Liberecin MM-kisojen kahdeksan mitalin saldo vaihtui Vancouverin olympialaisten kahteen mitaliin.
Pekingin olympiakisoissa muun muassa 10 ja 15 kilometrin väliaikalähtökisat sekä parisprintti hiihdettiin perinteisellä hiihtotavalla, joka sopii Suomen kärkihiihtäjille mainiosti. Planicassa nämä matkat hiihdettiin vapaalla.
– Tämähän on aaltoliikettä. Jo maailmancupkausi on osoittanut, että Planicasta ei ole tulossa samanlaista menestystä kuin Pekingistä. Mutta sitäkin on syytä arvioida kriittisesti; onko iskenyt jonkinasteinen tyytyväisyys, Lassila pohti.
Nousiainen muistutti, että viime vuonna Suomella onnistui kaikki, kun taas esimerkiksi norjalaiset kärsivät koronasta.
– Ei voida odottaa, että joka vuosi kaikki menee nappiin, sillä meillä on tällä hetkellä vain kolme menestyjää, joilta voidaan odottaa mitalia, Nousiainen sanoi viitaten Iivo ja Kerttu Niskaseen sekä Krista Pärmäkoskeen.
Mitä seuraavaksi?
Maastohiihto on tällä hetkellä Suomessa valtavan suosittu laji, mutta huippu-urheilun saralla riittää tekemistä. Kalle Lassila kaipaa nyt suomalaisessa hiihdossa lajianalyysiä, järjestelmän roolittamista ja arviota siitä, ovatko asiat onnistuneet, mitä ne ovat tuottaneet ja mitä niiden pitäisi tuottaa.
– Maastohiihto on iso asia Suomessa ja vaatimustaso pitää olla korkealla. Se vaatii järjestelmän uudistumista, Lassila sanoi.
Termiä perusharjoittelu on viljelty Planican kisojen aikaan useampaan otteeseen maastohiihtokeskusteluissa. Lassilan mukaan tällä hetkellä tilannetta seurataan liikaa ylätasolta.
– Perusharjoittelu tarkoittaa kuitenkin tosi paljon eri asioita 5-vuotiaille kuin esimerkiksi 10-, 15-, 20- tai 25-vuotiaille. Meidän pitäisi saada maastohiihton huippurheilijapolkua selkeämmäksi, ettei se jää vain löyhäksi ja otsikkotason puheeksi.
Ville Nousiaisen mielestä myös maajoukkueessa pitäisi selvittää kehityskohteita. Hänen mielestään sellaisia oli nähtävissä muun muassa naisten viestissä.
– Kun muu kärkikolmikko tuuppasi vahvasti tasatyöntöä mäkeen, niin suomalaiset hiihtivät vuorohiihtoa, ja siinä tuli selkeää eroa. Kuitenkin tasatyöntöön panostaminen on maailman helpoin homma, Nousiainen sanoi.
– Kehityskohteiden lisäksi pitää ottaa selvää, missä suomalaiset ovat hyviä, ja niitä pitää pystyä ylläpitämään ja kehittämään. Ja se kehitystyö pitää aloittaa jo keväällä. Ei riitä, että siihen aletaan panostaa vasta syksyllä.