Joulukuussa valtiovarainministeriö julkaisi madonluvut: seuraavan kahden vaalikauden aikana julkista taloutta tulisi vahvistaa yhteensä yhdeksällä miljardillla eurolla.
Ministeriön mukaan edes talouskasvun piristyminen ei riitä korjaamaan julkisen talouden ongelmia, sillä menot ovat jatkaneet kasvua, vaikka tulot notkahtivat jo 15 vuotta sitten.
Tämä julkisen talouden krooniseksi alijäämäksi kuvattu ero on kasvattanut velkaa niin, että sitä on yli 70 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Nyt ministeriö on julkaissut listan vaikeiden päätösten tueksi. Julkinen talous vahvistuu menoja vähentämällä, maksu- ja omaisuustuloja kasvattamalla sekä työllisyyttä parantamalla, ministeriö listaa.
Ministeriö on käynyt meno- ja rakennekartoituksessa laajasti läpi julkisen talouden menoja ja listannut, millaisia säästöjä eri menoista leikkaamalla voisi saada. Päätökset keinoista jäävät pian eduskuntavaaleissa valittaville kansanedustajille.
Keinojen mittaluokka on alustava, toimet ovat vaihtoehtoisia ja osittain päällekkäisiä, ministeriö muistuttaa. Ministeriö on laskenut vaikutuksia myös keinoille, joilla ei välttämättä löydy poliittista tukea.
Tärkeintä on kokonaisuus: vaikutukset eivät saisi olla yksittäisen kansalaisen tai yhteisön näkökulmasta kohtuuttomia, ministeriö arvioi.
Käymme tässä jutussa leikkauskohdat läpi ministeriön raportin mukaisessa järjestyksessä.
Yleinen järjestys, turvallisuus, maanpuolustus ja ulkoasianhallinto
Kokonaisuuden osuus julkisista menoista oli 6,8 miljardia eli noin viisi prosenttia vuonna 2021.
Osuuden arvioidaan olevan tulevina vuosina lähes kymmenen prosenttia valtion vuosittaisista menoista muun muassa hävittäjien hankkimisen takia.
Koulutus, osaaminen, kulttuuri ja liikunta
Kokonaisuuden osuus julkisista menoista oli 22,6 miljardia euroa eli noin 16 prosenttia vuonna 2021.
Lasten ja nuorten ikäluokat pienenevät, ja toiselle asteelle siirtyvien ikäluokkien määrä laskee 2020-luvun lopulta alkaen. Korkeakouluikään tulevat ikäluokat kääntyvät laskuun 2030-luvun alussa.
Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä hyvinvointialueet
Kokonaisuuden osuus julkiyhteisöjen menoista oli noin 29,7 miljardia euroa eli noin 21 prosenttia vuonna 2021.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa on pulaa osaavasta työvoimasta, ja henkilöstön tarve kasvaa, kun väestö ikääntyy. Vajetta joudutaan paikkaamaan ostopalveluilla ja ylitöillä, mikä lisää kustannuksia, ministeriö arvioi.
Lisäksi nykyisen hallitukset tuomat perusterveydenhuollon hoitotakuu, vanhusten ympärivuorokautisen hoivan ja lastensuojelun henkilöstömitoitus, kouluterveydenhuollon kuraattori- ja psykologimitoitus sekä esimerkiksi vammaispalvelulaki ovat lisänneet sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä.
Kun kaikki muutokset ovat voimassa täysimääräisesti vuonna 2026, hyvinvointialueiden kustannukset kasvavat noin 630 miljoonalla eurolla vuodessa, ministeriö laskee.
Sosiaaliturva
Sosiaaliturvaetuudet kuten eläkkeet, työttömyyskorvaukset, vanhempainpäivärahat, lapsilisä, asumistuki ja toimeentulotuki olivat 48,6 miljardia euroa eli noin 35 prosenttia julkisyhteisöjen menoista vuonna 2021.
Maa- ja metsätalous, ympäristö ja luonnonsuojelu
Kokonaisuuden osuus julkisyhteisöjen menoista oli 2,2 miljardia, noin 1,6 prosenttia vuonna 2021.
Elinkeinoelämä, liikenne, asuminen ja rakentaminen
Kokonaisuuden osuus oli 13,2 miljardia, eli noin yhdeksän prosenttia julkisyhteisöjen menoista vuonna 2021.
Lisäksi valtion menoja voisi supistaa myös vähentämällä virastojen ja laitosten tehtäviä, tehostamalla tilojen käyttöä, vähentämällä matkustamista ja palvelujen ostoa tai supistamalla palveluverkkoa, ministeriö arvioi.
Yhdeksi mahdolliseksi säästökohteeksi on listattu indeksikorotusten leikkaus, joka iskisi esimerkiksi eläkkeisiin, etuuksiin ja moniin määrärahoihin. Työeläkemenot ovat vuonna 2023 arviolta 34 miljardia euroa ja muut indeksisidonnaiset etuusmenot yli 10 miljardia euroa.
Raportin mukaan työeläkeindeksiin, kansaneläkeindeksiin ja kuluttajahintoihin sidottujen etuuksien (poislukien toimeentulotuki) indeksikorotusten pienentäminen 1 prosenttiyksiköllä vuodessa neljän vuoden ajaksi toisi noin 1,5 miljardin euron säästön.
Veroja kiristämällä lisää tuloja valtiolle ja kunnille
Ansiotuloverotuksen kiristäminen yhdellä prosenttiyksiköllä kaikilla tulotasoilla kasvattaisi verotuottoja noin 1,2 miljardia euroa, ministeriö laskee.
Pääomatuloissa alemman verokannan korottaminen prosenttiyksiköllä kasvattaisi verotuottoa noin 60 miljoonaa euroa ja ylemmän verokannan nostaminen saman verran toisi noin 50 miljoonaa euroa lisää. Myös listaamattomien yhtiöiden jakamien osinkojen verotusta voitaisiin kiristää, ministeriö arvioi.
Jos arvonlisäveron alennuksista luovuttaisiin kokonaan esimerkiksi ruuan, lääkkeiden, kuljetuspalvelujen ja urheilu- ja virkistyspalvelujen osalta, verotuotot voisivat kasvaa arviolta 2,8 miljardia, ministeriö laskee.
Kiinteistöveron voisi jakaa kahdeksi erilliseksi verokannaksi niin, että maapohjaa ja rakennuksia verotettaisiiin erikseen.
Maapohjan verokannan alarajan nostaminen 1,5 prosenttiin toisi kunnille 194 miljoonaa euroa lisää verotuottoja, VM laskee.
Valtiovarainministeriö ei kuitenkaan ota kantaa siihen, miten paljon verotusta pitäisi kiristää.
Aiheesta voi keskustella tiistaihin 7.3. kello 23 saakka.
Juttua muokattu kello 17.13: Lisätty maininta indeksikorotusten leikkauksista.