Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Syy MM-hiihtojen alimittaiseen kuninkuusmatkan kisaan selvisi – suomalainen asiantuntija peräänkuuluttaa muutoksia toimintatapaan

Planican miesten 50 kilometrin kisa oli useiden hiihtäjien GPS-mittareiden mukaan viisi kilometriä liian lyhyt. FIS:n homologointitarkastaja Janne Pylväs kertoo, mistä ero johtuu.

Iivo Niskanen kuvassa.
Iivo Niskasella oli norjalaisseuraa sunnuntain kisassa. Kuva: Christophe Pallot / Getty Images

Planican MM-kisojen päätöspäivän miesten 50 kilometrin yhteislähtökisan pituus on aiheuttanut hämmennystä. Esimerkiksi brittihiihtäjä Andrew Musgraven GPS-kello mittasi matkaksi 44,72 kilometriä. Ilta-Sanomien mukaan erään suomalaishiihtäjän GPS näytti kilometreiksi 44,69.

Kisan reitiksi ilmoitettiin 7,14 kilometriä, joka kierrettiin seitsemän kertaa. Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n tulospalvelun mukaan maaliin tullessa oli hiihdetty 49,7 kilometriä. 45 kilometrin kisa tarkoittaisi noin 750 metrin heittoa kierrosta kohden.

FIS:n homologointitarkastaja Janne Pylväs sanoo, että viiden kilometrin ero hiihdetyn ja ilmoitetun matkan välillä on mahdollinen. Homologointi keskittyy ratojen suunnitteluun, tarkastamiseen ja standardisointiin.

Ero johtuu Pylvään mukaan mittaustavasta. Ladut mitataan keskilinjaa pitkin.

– Arvokisoissa keskilinja voi olla aika kaukana siitä reunasta, mistä hiihtäjä menee. Jos minimileveys laskussa on kuusi metriä, hiihtäjä voi mennä ihan reunasta, kun me mittaamme kolmen metrin päästä keskeltä. Kun laskuja ja kurveja tulee paljon, sieltähän sitä eroa kertyy, tulee äkkiä eroa ideaalilinjaan.

Andrew Musgrave kuvassa.
Andrew Musgrave mittasi matkaksi alle 45 kilometriä. Kuva: Maja Hitij / Getty Images

Pylväs pitää hiihtäjien GPS-tuloksia melko luotettavina.

– Matkamittauksessa GPS on aika hyvin suuntaa antava. En usko, että nämä uusimmat puhelimen tai kellon kautta tulevat GPS-mittaukset valehtelevat niin paljon matkassa. Korkeuden mittaamisessa se valehtelee kyllä eikä siihen voi siinä luottaa.

Pylväs uskoo, että kuninkuusmatkan rata on mitattu oikein.

– Nykyisin pystytään hyvin tarkasti laserkeilausmateriaalilla mittaamaan pituudet. Päästään ihan millimetrien tarkkuuteen. Käytetään samoja mittadatoja kuin vaikka maantien rakentajat. Se tuskin selittää eroa. Ymmärsin kilpailunjohtaja Uros Ponikvarin puheista, että viisi kilometriä tällä radalla oli lähes viisi kilometriä. Puhutaan alle kymmenen metrin heitosta. Veikkaan, että pidemmät lenkit olivat aika lähellä samaa. Se ei selitä sitä eroa.

– Eron täytyy tulla laskulinjan valitsemisesta. Hiihtäjä menee ideaalilinjaa, kun mittaaja menee keskeltä.

Muutoksen aika

Yhdistetyn Suomen maajoukkueen silloinen päävalmentaja Petter Kukkonen nosti mittauskäytännön esiin pari vuotta sitten Oberstdorfin MM-kisoissa.

– Onko tässä mitään järkeä? Eihän kukaan hiihtäjä hiihdä oikeasti keskilinjaa pitkin, vaan nopeinta mahdollista reittiä, Kukkonen sanoi.

Ilkka Herola yhdistetyn sekajoukkuekisassa.
Ilmoitettua lyhyemmät hiihtomatkat eivät ole sataneet suomalaisten yhdistetyn urheilijoiden laariin. Kuvassa Ilkka Herola. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Yhdistetyssä asia korostuu, kun hiihdetään maastohiihtoa lyhyemmillä lenkeillä ja mutkia kertyy paljon.

Janne Pylväs, pitäisikö mittauskäytäntöä muuttaa, jotta hiihtomatkat vastaisivat ilmoitettuja?

– Ehdottomasti. Tämä on asia, joka on aika ajoin nostettu esiin suomalaisten toimesta. Viimeksi yhdistetyn puolella oli tätä haastetta. Tämä on kyllä sellainen asia, joka pitää muuttaa. Eiköhän tässä ole tullut riittävästi näyttöä.